Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Puolustusvoimat

Maavoimien operaatiopäällikkö, prikaatikenraali Petri Hulkko painottaa kaiken harjoittelun liittyvän valmiuden säätelyyn.

Maavoimien operaatiopäällikkö: valmiuden säätely pohjaa aina lakiin

Ossian Hartig

Varusmiesten käyttö maanpuolustustehtävissä on puhuttanut mediassa viime päivinä, kuten myös muu puolustusvoimien valmiuden säätelyyn liittyvä suunnittelu. Maavoimien operaatiopäällikkö, prikaatikenraali Petri Hulkko painottaa, että kaikki suunnittelu ja varautuminen tehdään aina voimassa olevan lainsäädännön pohjalta.

– Puolustusvoimilla on aina ollut ja on nytkin ajanmukaiset valmiuden säätelyn työkalut. Totta kai muuttuvassa maailmassa pitää hioa prosesseja ja tarkastaa, että olemme ajanmukaisella tasolla.

 

Hulkko alleviivaa, että puolustusvoimien kaikki harjoittelu ja varautuminen liittyy jollain tavalla valmiuden säätelyyn. Vaikka Suomeen ei kohdistu akuuttia sotilaallista uhkaa, pitää tilannetta seurata jatkuvasti ja mukautua asiaan kuuluvalla tavalla.

 

Konkreettinen esimerkki valmiuden kohottamisesta on se, että vapaaehtoiset reserviläiset voivat ilmoittaa kykenevänsä nopeaan palvelukseenastumiseen. Normaali kertausharjoituskäskyn mukainen aikamääre on kolme kuukautta.

 

Hulkon mukaan varusmiehet, reserviläiset ja kantahenkilökunta muodostavat työkalupakin, josta kuhunkin tilanteeseen etsitään oikea työkalu.

 

Varusmiehiä ei saa käyttää rauhan aikana vaarallisissa virka-aputehtävissä, ja reserviläiset eivät ole normaalioloissa käytettävissä nopeaan virka-apuun, hän vertaa.  

 

Tammikuussa julkaistu oikeuskanslerin ratkaisu selventää, että varusmiehiä on mahdollista käyttää näiden koulutusta vastaavissa maanpuolustuksellisissa tehtävissä. Koulutuksen riittävyydestä on puolustusvoimissa selkeät ohjeet.

 

– On päivänselvää, että ensimmäisen päivän alokasta ei käytetä sotilaallisessa maanpuolustuksessa. Joukot tietävät hyvin tarkasti aselajeittain ja koulutushaaroittain, milloin varusmies on valmis käytettäväksi kriisitilanteessa. Kun tilanne on päällä, ei enää ruveta arpomaan, Hulkko toteaa.

 

Operaatiopäällikkö pitää oikeuskanslerin ratkaisua tervetulleena, joskin hän painottaa sen olleen linjassa puolustusvoimien näkemyksen kanssa.

 

– Tulkintamme on aina ollut, että saamme käyttää koko työkalupakkiamme Suomen sotilaalliseen puolustamiseen, joka on päätehtävämme. Tätä varten puolustusvoimat on olemassa: varusmiehiä, reserviläisiä ja kantahenkilökuntaa koulutetaan sodan varalle.