Maavoimien komentaja kaipaa asevelvollisia laajemmin virka-aputehtäviin
Maavoimien komentaja, kenraalimajuri Petri Hulkko haluaisi, että asevelvollisia eli varusmiehiä ja reserviläisiä voitaisiin käyttää virka-aputehtäviin nykyistä laajemmin.
Maavoimien komentajan mediapäivässä torstaina 15. helmikuuta puhunut kenraalimajuri Petri Hulkko kaipasi asevelvollisuuslakiin muutosta. Laki ei anna tällä hetkellä mahdollisuutta käyttää asevelvollisia sellaisiin virka-aputehtäviin, joissa otetaan kiinni vaarallisia henkilöitä, raivataan räjähteitä tai käytetään aseellista voimaa, tai muihinkaan vastaaviin vaarallisiin tehtäviin.
– Meillä on ollut iät ajat valmiudessa virka-apuosastoja, mutta asevelvollisuuslaki ei anna mahdollisuutta käyttää asevelvollisia henkeä ja terveyttä vaarantavaan virka-apuun. Sen näen suurimpana Akilleen kantapäänä tässä nykyisessä lainsäädäntömaailmassa, Hulkko sanoi.
Oikeuskansleri on tulkinnut, että varusmiehiä voidaan käyttää sotilaalliseen maanpuolustukseen, johon heitä koulutetaankin. Nykyiset valmiusyksiköt perustettiin sen jälkeen, ja Hulkon mukaan siinä on onnistuttu erinomaisesti. Myös palaute valmiusyksiköissä toimineilta on ollut myönteistä.
– Sen sijaan emme voi käyttää varusmiehiä emmekä reserviläisiä aseelliseen virka-apuun tai sellaiseen virka-apuun, joka voi vaarantaa heidän terveytensä. Sotaan voimme käyttää, mutta emme sotaa alempiasteisiin tilanteisiin. Se tuntuu vähän oudolta, Hulkko huomautti.
Hulkon mukaan epäkohta on kyllä tunnistettu ja hän uskoi, että se saadaan kuntoon. Mahdollisuus käyttää valmiusyksiköitä poliisin, rajavartiolaitoksen tai pelastuspalvelun tukena tilanteissa, joissa voi olla uhkaa terveydelle tai hengelle, toisi merkittävän lisän paikallispuolustus- ja virka-apumaailmaan.
– He ovat kuitenkin hyvin koulutettuja sotilaita, Hulkko korosti.
Nyt vaativiin virka-aputehtäviin käytetään valmiusyksikköjen valmiusosastoja, jotka on koottu palkatusta henkilöstöstä.
Maavoimien komentajana viime elokuusssa aloittanut Hulkko piti puolustushaaransa tilannetta sekä materiaalin että koulutuksen osalta historiallisen hyvänä. Meneillään on maavoimien kehittämisen vuosikymmen, jonka jälkeen vuorossa ovat sisarpuolustushaarat eli ilmavoimat ja merivoimat strategisilla hankkeillaan.
– Olemme saanet merkittävää, hyvää, nykyaikaista suorituskykyä erittäin edullisesti. Hankinnat mahdollistavat maavoimien riittävän suorituskyvyn ylläpidon 2030-luvun alkuun asti eli niin kauan kunnes isot strategiset hankkeet on saatu kunnialla läpivietyä, Hulkko vakuutti.
Hulkon mukaan maavoimissa katsotaankin nyt jo 2030-luvulle ja yritetään hahmottaa, minkälaiset maavoimat Suomi silloin tarvitsee. Välttämättä kaikkia 2030-luvulla vanhenevia suorituskykyjä ei edes tarvitse kehittää, vaan suorituskyky löytyy jostain muualta. Mitään suurta teknistä vallankumousta ei 2030-luvulla ole Hulkon mielestä kuitenkaan vielä odotettavissa.
