Maavoimat esitteli pitkäjänteisen varustekehityksen tuloksia

Uuden kaluston keskiössä ovat uudet käsiaseet sekä tulivoimapäivitykset, mutta mielenkiintoista kehitystä löytyy myös muilta osa-alueilta.

Maavoimat on kehittänyt taistelijan suorituskykyä uusilla varusteilla ja muulla kalustolla. Taistelija-nimeä kantavan hankkeen tuloksia esittelivät Maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Pasi Välimäki, jalkaväen tarkastaja eversti Juhana Skyttä sekä everstiluutnantti Henri Häkkinen Maavoimien esikunnasta. 

– Hankinnat ovat käynnistyneet Puolustusvoimien teknologiaohjelmasta jo pitkälti 2010-luvulta. Sen tuloksena on saatu tutkimustausta, jonka pohjalta ollaan hankittu kalustoa, Skyttä avaa.

Vaikka uusi varustus on esitelty näyttävässä tilaisuudessa, se ei tarkoita projektin päättyneen, vaan kehitystä jatketaan tulevaisuudessakin.

Ytimessä tulivoima

Tärkein osa-alue suorituskyvyn kehittämisessä on Skytän mukaan ollut tulivoima. Tässä avainroolia ovat pelanneet modernisoidut asejärjestelmät sekä pimeätaistelukyvyn kehittäminen.

– Jalkaväen näkökulmasta erityisesti pimeätoimintakyky on yksi aivan ratkaisevan tärkeä tekijä, Skyttä linjaa.

2010-luvulla toteutettu rynnäkkökiväärien modernisointi tarjoaa taistelijoille monimuotoisempaan ympäristöön soveltuvan aseen. Aseeseen saa myös kiinnitettyä useita lisälaitteita, kuten pimeätoiminnassa auttavia välineitä.

Pimeätaistelussa käytettävä kypärään tai aseeseen kiinnitettävä valonvahvistin on Skytän mukaan tärkeä osa projektia. Valonvahvistin on pimeätaistelussa ydinosa, mutta sitä tukemassa on useita muita välineitä. Esimerkiksi lasertähtäimet ja erilaiset taistelijan valot sekä tunnisteet tehostavat pimeätaistelua.

Jalkaväen tarkastajan, eversti Juhana Skytän mukaan tulivoiman kohdalla suurimpia kehityskohteita on ollut pimeätaistelukyky. Kuva: Olli Nurminen

– Pimeätaisteluvälineet tulevat joukoittain jaettuna käyttöön joukon käyttötarpeen ja tarkoituksenmukaisuuden perusteella. Hankituilla välineillä on pystytty varustamaan jalkaväen keskeisiä joukkoja, mutta myös muiden aselajien ja puolustushaarojen joukkoja, Skyttä kertoo.

Tällä hetkellä yleisesti käytössä on vain valonvahvistimia, mutta jatkossa tarkoitus on ainakin joidenkin joukkojen osalta siirtyä lämpökameran avulla toimiviin laitteisiin. Lämpökamerateknologiaa täytyy kuitenkin vielä kehittää, sillä virrankulutus ja hinta ovat Skytän mukaan vielä ongelmakohtia.

Uudet käsiaseet

Tuoreemmat vuonna 1995 valmistettu taittoperät RK 95 TP- ja modernisoidut vuoden 1962 vuosimallin RK 62 -rynnäkkökiväärit ovat edelleen hyvin suorituskykyisiä käsiaseita, Skyttä kertoo. RK 95 -aseen vahvuus on Skytän mukaan ampumaradalla, kun modernisoidut 62-mallit loistavat enemmän varusteiden kanssa toimiessa käytännön tilanteissa.

– Tämä modernisointi on nyt tehty eikä niitä tehdä lähtökohtaisesti lisää, Skyttä toteaa. 

Tällä hetkellä käytössä olevat 7.62 -rynnäkkökiväärit korvataan tulevaisuudessa uusilla aseilla. Uusissa Puolustusvoimille testikäyttöön tulevissa Sakon valmistamissa AR-mallin rynnäkkökivääreissä käytetään 5.56 ja 7.62 NATO -patruunoita ja uuteen kaliiperiin siirtyminen on vielä Skytän mukaan selvityksessä. Tarkastelussa huomioidaan myös muut ampumatarvikkeet, erityisesti Yhdysvalloissa käyttöön tuleva uusi 6.8 mm ampumatarvike.

– Tarkoitus on uudella käsiaseperheellä tehdä uusi suorituskyky, jolla korvataan vanhaa ja mahdollistetaan parempi pimeätoimintakyky. Lisälaitteita saadaan lisää ja mahdollistetaan parempi ergonomia sekä suorituskyky, Skyttä selittää. 

Varastoissa on edelleen sen verran 7,62 mm ampumatarviketta, että niitä ei olla hetkeen korvaamassa, Skyttä kertoo. Testivaiheen päätyttyä uusien rynnäkkökiväärien käyttöönottoa ja jakamista joukoille arvioidaan tulosten perusteella.

– Aseet eivät ole vielä hetkeen saapumassa varusmiesten käsiin, Välimäki kertoo.

Rynnäkkökiväärien lisäksi uusia aseita on tilattu myös tarkka-ampujille. Uudet tarkkuuskiväärit ovat keskipitkän kantaman Sako 7,62 M23 sekä pitkän kantaman Sako 8,6 M10.

Maavoimat on kehittänyt tarkka-ampujien suorituskykyä uusilla tarkkuuskivääreillä. Kuva: Leevi Nenonen

Teknologisia päivityksiä

Merkittävä paljastus teknologiamaailmasta oli, että seuraavalle saapumiserälle aletaan kouluttaa jokaisessa joukko-osastossa dronejen lennättämistä. Välimäen mukaan droneja varten ei muodosteta erillistä erikoisjoukkoa, vaan niitä otetaan käyttöön joukkokohtaisesti. Jokainen varusmies ei kuitenkaan Skytän mukaan ainakaan heti pääse käsiksi laitteisiin.

– Jos jollakin on enemmän osaamista ja kokemusta droneista siviilielämässä, niin se varmaan lisää todennäköisyyttä, että osaamista hyödynnettäisiin lennättämisessä, Skyttä kertoo.

Johtamisjärjelmien osalta hankintojen ja päivitysten tarkoitus on ollut suurilta osin maiden välisen kommunikoinnin parantaminen. Tulevaisuudessa viestien on tarkoitus kulkea eri maiden järjestelmien välillä mahdollisimman yksinkertaisilla välitoimenpiteillä. Häkkisen mukaan tärkeää on, että laitteen käyttäminen olisi mahdollisimman helppoa.

Jatkossa perinteisten johtamisjärjestelmien luoman verkon lisäksi taistelukentillä nähtäisiin myös mahdollisesti Android-laitteiden avulla rakennettuja mobiiliverkkoja. Häkkisen mukaan verkon valinta vaihtelee tilanteesta riippuen.

 – Joukkueenjohtajan tasolla jonkinlainen Android-ratkaisu varmasti löytyy, Häkkinen kertoo.