Maavoimat aloittaa valmiusyksikkökoulutuksen varusmiehille
Maavoimat alkaa kouluttaa varusmiehiä valmiusyksiköihin tammikuusta 2017 alkaen. Valmiusyksiköillä nostetaan maavoimien suorituskykyä erityisesti sotilaallisen maanpuolustuksen tehtävissä.
Uusi valmiusyksikkökoulutus aloitetaan kaikissa maavoimien joukko-osastoissa, paitsi Utin jääkärirykmentissä. Valmiusyksiköihin kuuluu sekä varusmiehiä että palkattua henkilöstöä. Maavoimien operaatiopäällikkö, kenraalimajuri Petri Hulkko kertoo, että maavoimat haluaa hyödyntää sekä varusmiehiä, reserviläisiä että henkilökuntaa täysimittaisesti sotilaalliseen maanpuolustukseen kaikissa tilanteissa.
− Kun varusmiehillä pääosin palvelusaika on 5,5 kuukautta, toimiva sodanajan kokonaisuus saadaan vain lyhyeksi ajaksi palvelusajan lopussa. Valmiusyksiköissä lähes kaikki varusmiehet palvelevat 11,5 kuukautta, minkä avulla saadaan ylläpidettyä kriisiajan valmista kokoonpanoa puoli vuotta pidempään kuin nykyään, Hulkko kertoo.
Koulutuksen ensimmäinen puoli ei poikkea muiden varusmiesten koulutuksesta: varusmiehet saavat oman aselajinsa mukaisen koulutuksen joko miehistö- tai johtajatehtäviin. Palveluksen loppuaika kuluu monipuolisen lisäkoulutuksen parissa, johon kuuluu muun muassa eri asejärjestelmiä, johtamisvälineitä, kenttälääkintää, rakennetun alueen taistelua, pimeätaistelua, kohteiden suojaamista ja toimintaa helikopterin kanssa. Koulutukseen valitaan varusmiehiä kaikista eri aselajeista.
Hulkon mukaan valmiusyksikkökoulutus on vain yksi lisäelementti sotilaallisen maanpuolustuksen ketjussa ja valmiuden kehittämisessä.
− Kehitystyö alkoi aiemmin jo välittömän valmiuden joukoista, jotka ovat pääosin reserviläispohjaisia. Varusmiesten valmiusyksiköt ovat varusmiespalveluksessa olevia yksikköjä, mutta kotiuduttua heidät hyödynnetään reserviläisinä välittömän valmiuden joukoissa.
Välittömän valmiuden joukkojen tavoite on reserviläisten nopeampi käyttö.
− Tunnistamme maailman muutoksen ja tarpeen nopeampaan reagointiin. Pyrimme löytämään nykyisen lainsäädännön ja asetusten kentästä ne mahdollisuudet, joissa kaikkia asevelvollisia ja palkattua henkilökuntaa voidaan optimaalisesti hyödyntää, Hulkko toteaa.
− Lainsäädäntöön tehdyt muutokset ovat tukeneet näitä pyrkimyksiä.
Hulkon mukaan valmiusyksiköihin koulutetaan noin 5−10 prosenttia kunkin saapumiserän varusmiehistä, saapumiserän koosta ja joukko-osastosta riippuen. Ensisijaisesti pyritään valitsemaan vapaaehtoisia, mutta koulutukseen voidaan myös määrätä normaalin käytännön mukaisesti.
Valmiusyksikkökoulutus antaa hyvät valmiudet toimia myös kansainvälisissä kriisinhallintehtävissä, ja se katsotaan eduksi kriisinhallintatehtäviin hakeutuessa.
Ensimmäisestä koulutettavasta joukosta alkaen varusmiesten halukkuutta, koulutusta ja sen tasoa seurataan aktiivisesti, jotta koulutusta voidaan tarpeen mukaan kehittää.
− Jatkuvan parantamisen tie on ainoa oikea. Odotamme tältä paljon, koska tämä on puuttuva elementti siinä, että varusmiehiä voidaan hyödyntää täysimääräisesti sotilaallisen maanpuolustuksen tehtävissä. Se edellyttää tietysti riittävää koulutustasoa, Hulkko kertoo.
