Maavoimaseminaarissa pureuduttiin koulutuksen kehittämiseen

Koulutuksen tulevaisuus ja oppimisen innovaatiot puhuttavat myös puolustusvoimissa. Oulun maavoimaseminaarissa pohdittiin sotilaskoulutuksen kehittämisen teemoja kansainvälisten huippuasiantuntijoiden johdolla.

Kolmatta kertaa järjestetyn maavoimaseminaarin teemana oli tänä vuonna erilaiset näkökulmat koulutuksen kehittämiseen. Asiantuntijoiden johdolla käydyissä keskusteluissa esille nostettiin tulevaisuuden koulutuksen kuumimpia teemoja aina tekoälystä psyykkisen toimintakyvyn kehittämiseen. Seminaarin valmisteluun aktiivisesti osallistunut maavoimien koulutuspäällikkö, everstiluutnantti Vesa Helminen iloitsi tilaisuuden päätyttyä onnistuneesta tapahtumasta.

– Olemme tyytyväisiä kokonaisuuteen. Aloitimme seminaarin laajemmalla katsauksella koulutukseen näkökulmana harjoitustoiminta, ja etenimme päivän aikana kohti yksilön oppimista. Punainen lanka säilyi mielestäni koko päivän, Helminen analysoi.

Paikan päällä Oulun teatterissa 13. helmikuuta olleiden kutsuvieraiden lisäksi myös suurella yleisöllä oli mahdollisuus kuunnella asiantuntijoiden puheenvuoroja netin välityksellä. Tämä toi omat rajoitteensa keskustelujen teemoille.

– Täytyy tietysti muistaa, että aina kun armeijasta puhutaan julkisella tasolla, niin tietyt aiheet jäävät pakostakin vähän vähemmälle huomiolle, Helminen korostaa.

Seminaarissa koulutuksen kehittäminen oli ryhmitelty muutaman eri teeman alle, joista käytiin paneelikeskustelua asiantuntijoiden johdolla. Esille nousi useita koulutuksen alalla pinnalla olevia ilmiöitä, kuten esimerkiksi puolustusvoimissakin käytössä oleva simulaattorikouluttaminen. Koulutuspäällikkö Helminen näkee teknologian tuomat mahdollisuudet, mutta tunnistaa myös resurssien ja ympäristön tuomat rajoitteet.

– Teknologia pyritään tietysti huomioimaan, mutta samalla on huomioitava myös raha ja sen tuomat realiteetit. Esimerkiksi simulaattorien kohdalla kysymys on pitkälti laadun ja määrän välisestä synkronista, ja sopivan balanssin löytämisestä. Simulaattoreilla me saamme lisättyä määrää eli toistoja, mutta jossain vaiheessa tarvitsemme myös käytännön harjoitusta oikeassa ympäristössä.

Koulutuksen kehittämisen osalta puolustusvoimien lippulaiva on Koulutus 2020 -ohjelma, joka on osittain jo kokeilussa joukko-osastoissa. Aivan silmänräpäyksessä muutokset eivät puolustusvoimien kokoisessa organisaatiossa tapahdu, vaan taustalla on pitkä valmisteluprosessi.

– Esimerkiksi tässä Koulutus 2020 -ohjelmassa puhutaan ainakin muutamista vuosista. Perusajatus on se, että ensin kokeillaan uusia ajatuksia, ja sen jälkeen meillä on pitävät seuranta- ja johtopäätösmekanismit, joiden tuella päättäjät tekevät lopulliset päätökset, Helminen kertaa.

Yksi maavoimaseminaarin pääteemoista oli psyykkinen valmentautuminen. Erityisesti keskustelua herätti mahdollisen konfliktitilanteen yksilöille aiheuttamat psyykkiset traumat ja niiden ennaltaehkäisy. Myös puolustusvoimissa skenaario on tiedostettu.

– Tärkeää olisi se, että psyykkinen tuki olisi niin sanotusti koko matkan tuki. Ei ole tarkoituksenmukaista, että tuki loppuu konfliktin päättymiseen, Helminen kertoo.

Koulutus 2020 -ohjelman mukana eettisen, sosiaalisen ja psyykkisen toimintakyvyn alueita korostetaan entistä enemmän varusmieskoulutuksessa. Tavoitteena on pitää asevelvollisten toimintakyvystä kokonaisuutena huolta.

– Viimeisen noin viidentoista vuoden aikana puolustusvoimissa on kehitetty toimintakyvyn ymmärrystä. Nyt ymmärretään, että vaikka on fyysisesti hyvässä kunnossa, niin heikko psyykkinen tai sosiaalinen kunto saattaa laskea sotilaan kokonaistoimintakykyä, Helminen tiivistää.