Maarobotti voi vaania vihollisen selustassa kuukausia

Ukrainan sodassa on käytetty ennen näkemättömän laajamittaisesti robotteja ja autonomisia asejärjestelmiä. Halvat lennokit täyttävät taivaan rintamalla, kun niiden alapuolella kauko-ohjatut robotit paikoin asentavat tai raivaavat miinakenttiä.

Puolustusvoimien tutkimusjohtaja, insinöörieversti Jyri Kosola sanoo, että Suomessa tutkitaan, millaiset autonomiset aseet sopivat pohjoisiin olosuhteisiin.

–  Suoria johtopäätöksiä Ukrainasta ei voi tehdä, Kosola painottaa.

Suomen maasto ja ilmasto eroavat huomattavasti Ukrainasta. Peltojen sijaan maatamme rikkovat metsät, kukkulat ja vesistöt. Taivas on Suomessa usein pilvessä, ja talvella lumi ja jää haittaavat liikkuvuutta.

Talvella myös näkyvyys on ongelma. Normaali kamera ei näe pimeässä ja valonvahvistin tai lämpökamera ei toimi kovinkaan hyvin kosteassa säässä kuten sateessa tai sumussa.

Kosola kertoo, että Puolustusvoimat haluaa autonomisten järjestelmien myös   kestävän mahdollisimman hyvin elektronista häirintää.

Insinöörieversti Jyri Kosolan mukaan autonomiset aseet tulevat olemaan tärkeä osa Puolustusvoimien arsenaalissa. Kuva: Laura Linna

Lennokkeja ja mönkijöitä

Autonomisiksi järjestelmiksi kutsutaan laitteita, jotka pystyvät toteuttamaan suunniteltua tehtävää itsenäisesti. Kosola painottaa, että niiden takana on aina ihminen. Laitteet eivät itsekseen pysty tekemään mitään, ellei ihminen ole ohjelmoinut niitä ja antanut niille tarkkaa operatiivista määräystä.

Varsinaista päätöstä siitä, mitä Suomessa valmistetaan itse ja mitä ostetaan ulkomailta, ei ole vielä tehty. Kosolan mukaan tavoitteena on hankkia järjestelmiä, joita voi ostaa paljon ja suhteellisen edullisesti.
Kosolan mielestä maalla liikkuvat robotit voisivat sopia tiettyihin tehtäviin lennokkeja paremmin.

– Lennokki joko tulee takaisin tai putoaa. Maarobotti menee selustaan ja pysyy siellä pitkään. Se muodostaa pysyvän uhan, joka vihollisen pitää tiedostaa, Kosola kiteyttää.

Maarobotit voivat kantaa isoja panoksia helpommin ja pienemmillä kustannuksilla kuin lennokit. Ne voivat myös olla tehtäväalueella pitkiä aikoja.

Maarobottien huonona puolena on melko hidas vauhti ja maaston tuomat rajoitteet.
Kosolan mukaan Puolustusvoimat arvioi tällä hetkellä, millaisia maarobottien pitäisi olla, jotta niistä saataisiin eniten hyötyä.

– Erilaisia kokeita ja projekteja seurattuani olen päätynyt tulokseen, että maarobottien pitää olla pieniä, Kosola kertoo.

Robotit säästävät henkiä

Kosolan mukaan täydellinen maarobotti on kutakuinkin ison matkalaukun kokoinen. Sellainen on esimerkiksi Suomessa kehitteillä oleva Laykka.

Isopyöräinen Laykka-mönkijä pystyy kantamaan esimerkiksi miinoja. Se on osoittautunut päteväksi liikkumaan Suomen maastossa niin, että se pystyy soluttautumaan vihollisen selustaan.

Puolustusvoimien toiveena olisi kehittää järjestelmä, jonka voisi laittaa nopeasti käyttökuntoon. Parhaimmillaan laitteet voisivat toimia jopa kuukausia halutulla alueella. Autonomiset järjestelmät ovat omiaan tehtävissä, joissa riskit ovat suuret.

– Emme halua ihmisten vammautuvan tai kuolevan. Robotin kanssa ei tule samaa ongelmaa. Kone vain hajoaa, se on lähinnä rahakysymys, Kosola avaa.

Laumassa on voimaa

Autonomisten asejärjestelmien vahvuus korostuu laumassa. Parvi- tai laumataktiikan etuna on se, että yhden robotin ei täydy olla kovinkaan kykenevä. Osa lauman jäsenistä voi toimia tähystäjinä ja osa hyökkääjinä. Ne voivat käydä kohteen kimppuun samanaikaisesti ja päihittää puolustuksen.

– Robottilauman suorituskyky muodostuu osiensa summasta, Kosola tiivistää.

Kosolan mukaan robotti- tai lennokkilauman torjuminen on vaikeaa.

– Täydellistä ratkaisua siihen ei ole. Olisin rikas, jos keksisin ratkaisun, Kosola toteaa.

Jokaisella tiedetyllä ja testatulla teknologilla on etunsa ja heikkoutensa. Kosolan mielestä paras puolustus on hyökkäyksen pysäyttäminen ennen kuin se pääsee alkamaan.

Panssarivaunuista tai muista nykyisistä miehitetyistä ajoneuvoista ei kannata tehdä miehittämättömiä. Fiksumpaa on yhdistää miehitetyn ja miehittämättömän ajoneuvon edut.

Esimerkiksi Kosola nostaa tilanteen, jossa turvallisesti miinakentän läpi päässyt miehittämätön ajoneuvo antaa reittiohjeet kulkemastaan reitistä takana tuleville joukoille.

Fiksuja vai tyhmiä aseita?

Autonomiset aseet voivat Kosolan mukaan olla eettisempiä kuin perinteiset niin sanotut tyhmät aseet. Kun tykillä ampuu, ammusta ei voi käskeä takaisin. Vihollisen kohteeseen lähetetty lennokki tai robotti voidaan määrätä kääntymään takaisin tai tuhota itsensä ennen kuin se on iskenyt kohteeseen.

Autonomisten asejärjestelmien eettisyyttä lisää niiden tarkkuus. Autonomisten aseiden räjähteet tavallisesti riittävät kaluston tuhoamiseen, mutta ne jättävät kalustoa käyttävät ihmiset henkiin.

– Sodankäynnin logiikka ja kustannustehokkuus edellyttää, että rikotaan vihollisen kalusto ja toimintakyky. Oheisvaikutuksena tulee henkilötappioita, Kosola tiivistää.

Koneäly auttaa ennakoimaan

Autonomisten järjestelmien lisäksi Puolustusvoimissa panostetaan tilannekuvan muodostamisen teknologioihin ja koneälyyn.

Koneäly mahdollistaa esimerkiksi ennakoivan tilannekuvan. Jos koneälylle antaa taltioidun ja nykyisen merivalvontatiedon, se voi ennakoida Suomen edustalla liikennöivien alusten liikkeitä.
Lisäksi Puolustusvoimat panostaa liikkuvaan sodankäyntiin, hajauttamiseen ja vastustajan harhauttamiseen.

Kosola nostaa esimerkiksi Puolustusvoimien oululaisen Doppleganger-yrityksen valmistamat valemaalit, jotka kykenevät imitoimaan Puolustusvoimien kalustoa ja hämäämään erilaisia sensoreita. Valemaalit ovat tehokkaita, halpoja ja helposti siirrettäviä.