MPK aloittaa laajamittaisen droonikoulutuksen reserviläisille – kouluttajilla vahva siviilipuolen osaaminen
Venäjän sotatoimet Ukrainassa ovat osoittaneet, että droonit ovat keskeinen osa nykyaikaista sodankäyntiä.
Varastorakennuksen taakse on ryhmittynyt joukko sotilaita. Asemassa makaavan sotilaan vierestä kuuluu suhinaa droonin noustessa taivaalle.
Drooni lentää keskelle aukiota ja sen kameran välityksellä havaitaan, että aukiolla oleva kohdehenkilö pyrkii poistumaan alueelta. Jääkäripartio säntää rakennuksen takaa ja suorittaa kiinnioton.
Droonin lennättäjänä toimii Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kouluttaja Oscar Nissin. Insinöörinä työskentelevä reservin kersantti on yksi Suomen ensimmäisistä miehittämättömän sotilasilmailun reserviläiskouluttajista.
Miehittämätön sotilasilmailu on Suomessa uusi ilmiö, jonka kehitysvauhti on nyt todella nopeaa.
Nissinin mukaan koulutusprosessi on lähtenyt hitaasti liikkeelle, sillä kulisseissa on jouduttu tekemään valtavasti töitä.
– Hienoa, että asia etenee nyt, Nissin iloitsee.
Reserviläiset koulutuksen keskiössä
Ukrainan kokemuksista on ymmärretty, että droonit ovat nykyaikaisessa sodankäynnissä niin keskeinen järjestelmä, että koulutus täytyy saada myös Suomessa käyntiin.
Tätä mieltä on MPK:n koulutuksen erikoissuunnittelija, reservin majuri Sami Hotakainen.
– On vaikea keksiä aselajia, jossa droonia ei voisi käyttää, Hotakainen sanoo.
Kaikki MPK:n miehittämätöntä sotilasilmailua kouluttavat omaavat vahvan siviilipuolen osaamisen.
Droonikoulutusta annetaan niin varusmiehille kuin reserviläisille. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen avulla koulutusta pystytään antamaan suuremmille joukoille.
MPK:n koulutuksissa miehittämätöntä sotilasilmailua koulutetaan reserviläiseltä reserviläiselle -periaatteella. Puolustusvoimien harjoituksissa reserviläiset toimivat puolestaan kouluttajina niin varusmiehille kuin henkilökunnalle.
– Varsinkin alkuvaiheessa pyrimme siihen, että jokainen koulutuksen aloittava voi toimia myös kouluttajana, jotta toimintaa voidaan skaalata isommaksi, Hotakainen linjaa.
Majuri Sami Hotakainen esitteli miehittämätöntä sotilasilmailua. Kuva: Eetu Kolehmainen
Ensimmäiset droonilennätyspaikat avattiin Santahaminaan ja Ouluun. MPK:lla on yhdeksän piiriä ja tavoite laajentaa koulutus niihin kaikkiin viimeistään ensi vuoden loppuun mennessä.
MPK:n droonikoulutus on tarkoitus toteuttaa yhteistyössä joukko-osastojen lennätyspalvelusesimiesten kanssa. Harjoituksissa tukeudutaan muun muassa Puolustusvoimien lennätysalueisiin.
Tähän asti MPK on kouluttanut droonien lennättämiseen erikoistuneita reserviläiskouluttajia, jotka alkavat nyt opettaa laitteiden käyttöä myös muille reserviläisille.
MPK:lla on yhdeksän piiriä, joista jokaisessa täytyy olla viidestä kymmeneen kouluttajaa. Alkuvaiheessa kouluttajia tarvitaan vähintään 100, jotta koulutuksiin saadaan riittävä määrä osaajia.
– Olemme nyt puolessa välissä tätä tavoitetta, Hotakainen kertoo.
Drooneissa panostetaan laatuun
Hotakaisen mukaan droonin käyttöä ohjaavat ennen kaikkea turvallisuusnäkökohdat. Lennättäjän vastuulla on huolehtia niin ihmisten turvallisuudesta kuin laitteen toimintakunnosta.
Lennättäjän on hallittava drooni ja sen ympäröivä ilmatila niin, että kykenee tunnistamaan mahdolliset riskit ja reagoimaan ennakoimattomiin normaaliolojen tilanteisiin, kuten lähestyvään lentokoneeseen tai muuhun ilma-alukseen.
Koulutus opettaa ymmärtämään sääilmiöitä ja niiden vaikutusta droonin toimintakykyyn. Lennättäjän tulee tunnistaa, millaisissa olosuhteissa laitetta voi käyttää.
– Tilanteessa, jossa ilman lämpötila ja kastepiste ovat lähellä toisiaan, saattaa eteen tulla tilanne, jossa roottorit jäätyvät ja drooni tippuu taivaalta, Hotakainen kertoo.
Lennättäjät opiskelevat teoriaa, mutta koulutuksen painopiste on käytännön harjoittelussa. Lennättämistä harjoitellaan myös pimeällä.
Lennättäminen tapahtuu alkuun näköyhteydellä, eli seuraamalla droonia suoraan taivaalla, mutta lennättäjän koulutusohjelmiin sisältyy myös lennättäminen näköyhteyden ulkopuolella.
Ohjaimeen liitetyn näytön kautta voidaan seurata reaaliaikaista videokuvaa, jota drooni välittää lennon aikana. Sen avulla voidaan suunnistaa, vaikka drooniin ei olisi näköyhteyttä eikä satelliittipaikannusta käytettävissä.
Droonia voi ohjata myös FPV, eli first person view -laseilla, jolloin laitetta lennetään virtuaalilaseilla.
Droonit tarjoavat operatiivisesti erilaisia mahdollisuuksia: ne voidaan aseistaa tai varustaa erilaisilla laitteilla, kuten lämpökameralla.
Hotakaisen mukaan aseistetun droonin koulutusvaatimukset ovat Puolustusvoimissa vielä työn alla. Aseistetun laitteen lennätystä helpottavat ominaisuudet ovat usein vähäisemmät kuin tiedusteludroonissa, joten koulutusprosessi on tämän myötä pidempi.
