Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Camilla Valtanen

Kuvassa prikaatikenraali Mika Kalliomaa.

Prikaatikenraali Mika Kalliomaa kuvattuna Porin prikaatin Säkylän varuskunnan edustalla. Komentajan työ oli intensiivistä ja edellytti joka hetkisen tavoitettavuuden.

Maanpuolustuskorkeakoulun uudella rehtorilla alkoi sadan päivän ajatustyö

Janina Forss

MPKK:n rehtoriksi siirtynyt Mika Kalliomaa kertoo, että aiempi työtehtävä Porin prikaatin komentajana antoi hyvän pohjan nykyiseen tehtävään. Rehtorina hän uskoo vakaaseen linjaan.

– Olen viihtynyt Porin prikaatin komentajana. Tämä on ollut ainutlaatuinen tehtävä huippujoukossa. Täällä on paljon osaamista ja tapahtumia, ja tämä on ollut myös sellainen ympärivuorokautinen tehtävä, eli tässä on oltu koko ajan mukana täysillä. Haikeana lähden täältä, mutta toisaalta taas innolla odotan seuraavaa tehtävää, kuvailee prikaatikenraali Mika Kalliomaa tuntemuksiaan ennen Maanpuolustuskorkeakoulun (MPKK) rehtorin tehtävään siirtymistä.

Kalliomaa toimi Porin prikaatin komentajana vuodesta 2018 alkaen ja 1. heinäkuuta hän aloitti MPKK:n rehtorina. Työ prikaatin komentajana oli antoisa ja antoi myös paljon tulevaa rehtorin tehtävää ajatellen.

MPKK työympäristönä on Kalliomaalle ennestään tuttu, sillä hän on työskennellyt siellä opettajana, tutkijana sekä tutkimusryhmän johtajana. Lisäksi hän on toiminut maanpuolustuskursseilla sekä johtajana että apulaisjohtajana.

– Tunnen Maanpuolustuskorkeakoulua vähän eri näkökulmista, mutta nyt pääsen näkemään sen rehtorin näkökulmasta. Tuttu paikka on toki muuttunut, kun Maanpuolustuskorkeakoulu koko ajan kehittyy.

MPKK:n juuri valmistunut strategia, joka jatkuu vuoteen 2025 saakka, antaa Kalliomaan mukaan vahvan pohjan rehtorityölle. Uusissa työtehtävissä hänellä on tapanaan käyttää sata päivää tehtävään tutustumiseen, jotta saa käsityksen siitä, mihin kannattaa keskittyä omassa työssään.

– Maanpuolustuskorkeakoulusta on säädetty oma laki ja annettu asetus, joten toiminnan pohja on vakaa. Arvelisin, että ei juurikaan tehtäisi muuta kuin vakauttavia toimia ja ehkä sitten tutkintoja selkeytettäsiin enemmän, mutta tiedän sitten sadan päivän kuluttua, että mihin kannattaa keskittyä, Kalliomaa vastaa.

Rehtorinvaihtotilaisuutta vietettiin Maanpuolustuskorkeakoululla 29. kesäkuuta.
Kuva: Konsta Törne

Sodankuva on alati muuttuva

Sotatieteissä ajankohtaiseksi aiheeksi Kalliomaa mainitsee muuttuvan sodankuvan, joka on tutkimusstrategiassakin nostettu keskiöön.

– Sodankuva, kokonaisturvallisuus ja yhteiskunnan turvallisuusrakenteet muuttuvat koko ajan, joten se on asia, jossa sotatieteellisen tutkimuksen on oltava hereillä.

MPKK:lla sen sijaan ajankohtaista on koronan jälkeinen aika ja se, mitä uusista tavoista tehdä asioita voisi jäädä pysyväksi tavaksi toimia.

– Maanpuolustuskorkekoulun työelämäpalautteessa kysytään työelämään siirtyneiden kandidaattien ja maistereiden työyhteisöltä tai esimiesketjulta, miten opetus vastaa arjen tarpeita. Viimeisinkin palaute oli hyvä, joten se antaa vahvuuden jatkaa eteenpäin, Kalliomaa luonnehtii.

Vuonna 2003 Kalliomaa valmistui MPKK:lta sotatieteiden tohtoriksi. Hänen väitöskirjansa käsitteli verkkotuetun monimuoto-opetuksen kehittämistä Puolustusvoimissa.

– Itse asiassa aihe käsittelee juuri sitä asiaa, mitä joukko-osastoissa on tehty Koulutus2020 koulutuksen kehittämisohjelman tiimoilta. Maanpuolustuskorkeakoulussakin on korona-aikana otettu iso harppaus monimuoto-opetuksessa. Ehkä silloin noin 20 vuotta sitten aihe oli vähän aikaansa edellä, mutta nyt aihe on ajankohtainen.

Kansainvälisyys näkyy opinnoissa

Hakijoita MPKK:hon on noin 700 vuodessa: tänä vuonna kouluun haki 699 henkilöä. Naisia hakijoiden joukossa oli hieman yli sata.

– Hakijoita on riittävästi, ja olemme tyytyväisiä, että edelleen on kiinnostusta Maanpuolustuskorkeakouluun. Viime vuonna valittiin 185 opiskelijaa aloittamaan kandidaatin tutkinto, Kalliomaa sanoo.

Kansainvälistyminen on Kalliomaan sanoin niin MPKK:lle kuin Puolustusvoimillekin tärkeä ulottuvuus, johon otetaan kantaa myös MPKK:n juuri valmistuneessa strategiassa.

– Tutkinto ja opetus on lakisääteisesti suomenkielistä, joten perusydin tulee pysymään suomenkielisenä. Kaikkien tutkimusten lähdeaineisto ja tutkijayhteisö ovat globaaleja, joten tutkimusten sisällä näkyvät kansainvälisyys ja kansainvälinen tiedeyhteisö, mutta pääsääntöisesti tutkimustyöt kirjoitetaan suomeksi edelleen. Laki säätää opetus- ja tutkintokieleksi suomen, mutta se ei poissulje sitä, etteikö tutkimusta voisi tehdä myös englannin kielellä.

MPKK:lla on mahdollisuus myös opiskelijavaihtoon ja joustavan opiskeluoikeuden opiskelijavaihdossa muiden yliopistojen opiskelijat voivat käydä MPKK:lla opiskelemassa tutkintojen osia. Ulkomaalaisiakin vaihto-opiskelijoita on toisinaan. 

– Meillä on myös maisteriohjelma, joka on avattu muualla kandidaatin tutkinnon tehneille. Maanpuolustuskorkeakoulussa on tällä hetkellä yksi virolainen opiskelija. Opiskelijavaihtoja enemmän MPKK:ssa on tutkija- ja opettajavaihtoa, Kalliomaa päättää.