Maanpuolustuksen kannatussäätiö palkitsi Purasen, Vasankarin ja Karjalaisen

Pienestä aloittanut Maanpuolustuksen kannatussäätiö on kasvanut vuosien varrella ja tarjoaa entistä enemmän apurahaa maanpuolustukseen liittyville hankkeille.

Maanpuolustuksen kannatussäätiö eli MPKS järjesti tiistaina 18. huhtikuuta historian toisen seminaarinsa. Tänä vuonna 70 vuotta täyttävä organisaatio julkaisi juhlavuoden kunniaksi historiikkinsa ja palkitsi samassa tilaisuudessa kolme puolustushallinnon näkökulmasta ansioitunutta henkilöä.

Säätiön 31. puheenjohtajana toimiva puolustusministeri Antti Kaikkonen avasi seminaarin kertomalla yleisesti maanpuolustuksen ja turvallisuuspolitiikan ajankohtaisista teemoista sekä säätiön toiminnasta ja saavutuksista viime aikoina. 

Luonnollisesti Kaikkosen puheessa nousivat esille Ukrainan sota ja Suomen Nato-jäsenyys. Näiden rinnalla Kaikkonen kertoi myös paljon MPKS:n tukemasta vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta, johon osallistuneiden määrä on suorastaan räjähtänyt Ukrainan sodan alettua.

– Kertausharjoituksia on lisätty ja vapaaehtoiseen maanpuolutustyöhön osallistuminen on yhä suositumpaa, Kaikkonen toteaa.

Tilaisuudessa julkistetun säätiön historiikin on työstänyt maanpuolustuskorkeakoulun apulaisprofessori Mikko Karjalainen. Historiikissa käsitellään säätiön historiaa perustamisvuodesta 1953 alkaen. MPKS perustettiin lakkautettujen suojeluskuntien tilalle ja niiden vähäinen omaisuus siirrettiin eteenpäin säätiölle.

Säätiön kehitys jatkui hitaasti ja sen talouskasvu junnasi paikallaan 80-luvulle asti. Kuitenkin 90-luvulta lähtien talous on lähtenyt nousuun, joka on jatkunut 2000-luvun läpi. 

Talouskasvun avulla säätiö on päässyt antamaan apurahoja useammille projekteille. Apurahoja annetaan kolmeen pääkohteeseen: Puolustusvoimien koulutuksen ja liikunnan edistämiseen, maanpuolustusta edistävään tutkimukseen ja niin kutsutun kansalaiskunnon kehittämiseen.

Kansalaiskunnon kehittämisellä tarkoitetaan muun muassa yleisen maanpuolustustahdon kasvattamista. Karjalaisen mukaan tärkeitä esimerkkejä tästä ovat esimerkiksi erilaisten maanpuolustusaiheisten lehtien, tv-ohjelmien ja elokuvien tukeminen.

– 1950-70 luvuilla Maanpuolustuksen kannatussäätiön keskeinen toimintamuoto oli maanpuolustuslehtien tukeminen, Karjalainen kertoo.

Lehdet olivat ennen muita välineitä, kuten televisiota, mainio tapa vaikuttaa, Karjalainen mainitsee. Myöhempiä projekteja ovat esimerkiksi vuonna 2009 suunnitellun Mannerheim-aiheisen elokuvan tukeminen, jonka tuotoista säätiö olisi saanut osan. Elokuvaa ei kuitenkaan koskaan julkaistu, mutta säätiö ei siitä huolimatta jäänyt tappiolle. Toinen uudempi projekti on Kasarmilla-niminen tosi-tv-sarja, jossa seurattiin Karjalan prikaatissa asepalvelusta suorittavia varusmiehiä.

Historiikin julkistamisen lisäksi seminaarissa palkittiin kolme puolustushallinnon näkökulmasta ansioitunutta henkilöä. Ensimmäinen palkittu oli ilmavoimien entinen komentaja kenraalimajuri evp Lauri Puranen, joka toimii nykyisin puolustusministeriön strategisten hankkeiden ohjelmajohtaja. Puranen on ollut mukana esimerkiksi Ilmavoimien Hornettien korvaamisessa ja Merivoimien Laivue 2020 -hankkeessa.

Henkilöt vastaanottivat palkinnot Maanpuolustuskorkeakoulun juhlasalissa. Kuva: Oskari Aumo

Toisen palkinnon saanut professori Tommi Vasankari on toiminut useissa eri laitoksissa tutkijana ja asiantuntijana lääketieteen alalla. Hän on ollut mukana muun muassa useissa varusmiesten, henkilökunnan ja reserviläisten fyysisen kunnon ja kestävyyden tutkimushankkeissa. 

Viimeinen palkinto myönnettiin historiikin koostaneelle Karjalaiselle. Palkinto myönnettiin hänelle Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon tutkimusten johtamisesta ja useisiin maanpuolustukseen liittyviin kirjahankkeisiin osallistumisesta.