"Miina on Suomessa kehitetty, ohjelmoitu, ja valmistettu" – PM16-merimiina on yksi maailman parhaista

Forcitin kehittämä herätepohjamiina on edelleen, lähes vuosikymmenen jälkeen, merisotateknologian huippua.

Meren hiljaisuuden läpi alkaa kuulua etäistä potkureiden surinaa. Pohjassa istuva tarkkailija herää kuullessaan hiljalleen voimistuvan äänen ja aktivoi koneistonsa muut anturit.

Vedenpaineen muutos kertoo aluksen lähestyvän. Hetken päästä tunkeilija on kulkenut suoraan tarkkailijan yläpuolelta, mutta matkaa jatkava alus ei ole sitä huomannut. 

Kun alus on taas poistunut alueelta, tarkkailija päättelee tilanteen olevan ohi ja palaa lepotilaan. Meren pohjassa odottava tarkkailija iskee vasta, kun iso ja arvokkaampi saalis saapuu paikalle.

Väylää valvoo PM16, yksi maailman tehokkaimmista merimiinoista, joka toimii täysin itsenäisesti sen jälkeen, kun se on ohjelmoitu, laskettu merenpohjaan ja asetettu valmiustilaan. Se pystyy havainnoimaan muutoksia ympäristössään ja iskemään ohjelmoituihin kohteisiin juuri oikeaan aikaan.

Valtava iskuvaikutus

Hangon Forcitin valmistama PM16 painaa lähes 800 kiloa, josta suurin osa on polymeerisidosteista räjäytysainetta, Foxitia.

– Miinan yli 550 kilon räjähdysainemäärä vastaa yli 1 000 kiloa TNT:tä, kertoo pursimies Hannes Rautanen, joka toimii miinalaiva Hämeenmaan miinamestarina.

Forcit Defencen projektipäälikkö Jari Aspisen mukaan miina on todella tehokas. Foxitin vedenalainen shokkienergia on 1,4-kertainen ja kuplaenergia 2,2-kertainen TNT:hen verrattuna.

Foxitin räjähdysnopeus on noin 5 500, joten iskuaalto tuntuu tuntuu jopa sata metriä miinan yläpuolella välittömästi. 

– Räjähdys vaikuttaa voimakkaasti aluksen henkilöstöön, rakenteisiin ja laitteisiin. Alus saattaa jäädä pinnalle ja näyttää ulkoisesti ehjältä, mutta se on sisältä kuin helistetty, kuvailee Rautanen.

PM16:n voi ohjelmoida siten, että se räjähtää havaittuaan vain tietynlaisia aluksia. Kuva: Remu Shemeikka

PM16 räjähtää ainoastaan niissä tilanteissa, joihin se on ohjelmoitu. Monikäyttöisen tekniikan ansiosta miina voi torjua erilaisia aluksia ja toimia osana erilaisissa meripuolustusstrategioissa.

– Pystymme vaikuttamaan haluamaamme maaliin, Rautanen toteaa.

Omatoiminen älymiina

PM16 pystyy tarkkailemaan ympäristöään akustisen, magneettisen ja paineellisen tunnistuksen kautta.
Tarkkojen antureiden avulla miina pystyy määrittelemään lähestyvän aluksen koon ja etäisyyden, sekä arvioida optimaalisen räjähdyshetken.

– Ääni kuuluu eri lailla, kun kohde lähestyy tai menee ohi, ja näin tapahtuu kaikille muillekin signaaleille. Kun laiva lähestyy ja työntää edellään vettä, vedenpaine lisääntyy, mitä lähemmäksi alus tulee, selittää Aspinen.

– Siinä vaiheessa, kun laiva alkaa ohittaa miinaa, vedenpaineeseen tulee notkahdus, ja miina havaitsee, että alus on nyt lähimmillään, hän jatkaa.

Miinan magneettinen anturi toimii samalla lailla. Magneettinen kenttä vaihtelee sen mukaan, miten aluksen teräsrakenteet ja muut magneettiset aineet lähestyvät tai loittonevat miinasta.

Rautasen mukaan nykyiset merimiinat ovat hyvin pitkälle ohjelmoitavissa haluttua käyttötarkoitusta ajatellen.
Miina on tavallisesti ohjelmoitu kuluttamaan mahdollisimman vähän akkua.

PM16:n voi ohjelmoida talveksi lepotilaan, mikä säästää akkua.  Se on kätevää vesistöissä, joissa aluksilla on vaikeuksia kulkea talvella jäiden takia. Miinan voi myös ohjelmoida niin, että se on aktiivinen vain tietyn ajan, jonka jälkeen se steriloituu eikä enää räjähdä. 

Aina suorassa pohjaan

Laivalla käyttövalmiit miinat ovat miinakiskoilla, joista siirto- ja pudotinjärjestelmä laskee ne mereen. Vaikka miina olisikin kallellaan tippuessaan veteen, se laskeutuu ketterästi suorana pohjaan.

– Se suoristaa itse itsensä ja putoaa aina pyörilleen pohjaan, koska miinan yläosassa on ilmaa, joka hakeutuu ylöspäin, selittää Rautanen.

Laskeutuessaan kohti pohjaa, miinan yläosan ilmatasku täyttyy vedellä, ja vedenpaine siirtää sytyttimen räjähdysketjuun.

– Optimaalisimmat olosuhteet ovat 20–70 metrin syvyydessä. Suomen merialueet ovat keskisyvyydeltään 30–70 metriä, eli ne ovat todella hyviä vesistöjä merimiinoittamiseen, Rautanen kertoo.

Painoa 1,3-metrisellä miinalla on lähes 800 kiloa. Kuva: Remu Shemeikkaa

Pohjassa viritinvarmistimen suolasulake liukenee ja sähkövirtapiirit yhdistyvät. Vasta silloin miina on valmiina räjähtämään.  

Miina ei virittäydy ennen kuin se on uponnut veteen, mikä tekee mallista erittäin käyttäjäturvallisen.
Suomen merialueet, kapeikkoineen ja saaristoineen, soveltuvat erinomaisesti merimiinoittamiseen.

Aito suomalainen

PM16 on kotimainen maailmanluokan tuote.

– PM16:ssa on vain yksi ulkomainen osa – sytytin. Kaikki muu on suomalaista, Rautanen kertoo.

– Miina on Suomessa kehitetty, ohjelmoitu, ja valmistettu.

PM16-mallin elektroniikkajärjestelmät, mukaan lukien herätekoneisto ja anturit, ovat alun perin forssalaisyritys DA-Groupin kehittämiä. Forcit on kuitenkin hankkinut DA-Groupin vedenalaisen sodankäynnin teknologian liiketoimintakaupan kautta ja toimii nykyisin Suomen merivoimien vastikkeettomalla tuella miinan ainoana kehittäjänä.

Malli on ollut käytössä lähes 10 vuotta, mutta se pysyy Rautasen ja Aspisen mukaan käytössä ainakin seuraavat 30 vuotta.

– Uskoisin että se on yhä yksi maailman parhaimmista merimiinoista, vahvistaa Rautanen.

Suomi osaa myös käyttää merimiinoja. 

– Varsinkin Nato-jäsenyyden myötä Suomesta haetaan oppia merimiinoittamiseen, Rautanen kertoo.

– Lähes kaikki Suomen alukset ovat miinoituskykyisiä. Varsinaisesti tähän tehtävään suunniteltuja aluksia Suomella on kuitenkin viisi kappaletta: Pansio-luokan miinalautat ja Hämeenmaa-luokan miinalaivat.

Grafiikka: Elli Rossi