Maailman ensimmäinen naispuolustusministeri auttoi tuomaan Hornetit Suomeen ja varuskuntien vessoihin ovet

Sunnuntaina 90 vuotta täyttävä Elisabeth Rehn on tehnyt elämäntyönsä tasa-arvon ja ihmisoikeuksien puolustajana.

Maailman ensimmäinen naispuolinen puolustusministeri ei ainoastaan murtautunut miesvaltaisille alueille, vaan raivasi tietä myös muille naisille politiikassa, maanpuolustuksessa ja kansainvälisessä diplomatiassa. 

Kun Rehn nimettiin puolustusministeriksi vuonna 1990, moni epäili, voisiko nainen hoitaa tehtävän?

– En minä ollut sotilas, mutta ymmärsin, että maanpuolustus kuuluu kaikille. Ei sukupuolen pitäisi olla este turvallisuuden parissa toimimiselle. Ajattelin, että kyllä minäkin pärjään tässä, jos miehetkin pärjäävät, hän sanoo.

Ministerikaudellaan hän avasi keskustelun naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta, joka lopulta toteutui vuonna 1995.

– Naiset olivat jo pitkään tehneet korvaamatonta työtä maanpuolustuksessa, mutta heidän rooliaan ei tunnustettu samalla tavalla kuin miesten. Minulle oli selvää, että naisten pitää saada samat mahdollisuudet. Olen aina ollut rohkea, enkä pelännyt nostaa esiin asioita, jotka olivat monille epämiellyttäviä, Rehn kertoo.

Elisabeth Rehn osallistui ensimmäisistä naisrauhanturvaajista kertovan Osasto N -kirjan julkistamistilaisuuteen. Kuva: Yankuan Zhang

Rehnin ministerikauden aikana tehtiin monia merkittäviä päätöksiä. Hän oli keskeinen toimija Hornet-hävittäjien hankinnassa ja pääsi itsekin kokemaan hävittäjälennon sekä Hawk- että Hornet-hävittäjillä. 

– Se oli kauhea lento, kun ilmavoimien komentaja lensi pitkin järven jään pintaa ja teki silmukoita, Rehn kertoo Hawk lennostaan Tikkakoskella.

Myöhemmin suoritettu Hornet lento oli jo helpompi hienojen varusteiden ansiosta.

Lisäksi hän varmisti varusmiesten vessojen ovien asentamisen. Tämä pieni päätös vaikutti merkittävästi varusmiesten hyvinvointiin.

– Oikeusasiamies sanoi minulle, että hoida se kuntoon. On ihmisoikeus saada käydä vessassa rauhassa, Rehn muistelee. 

Erityisesti naisille Rehn halusi luoda turvallisempia ja yhdenvertaisempia mahdollisuuksia maanpuolustuksessa. Hän varmisti, että naisten oikeudet otettiin huomioon puolustusvoimien päätöksenteossa ja kannusti naisia hakeutumaan korkea-arvoisiin asemiin.

Rauhan ja naisten oikeuksien puolustaja

1990-luvun loppupuoliskolla Rehnin työ Yhdistyneissä kansakunnissa vei hänet maailman pahimpiin konfliktialueisiin. Hän näki lähietäisyydeltä, miten naiset kärsivät sodasta suhteettoman paljon ja kuinka heidän asemansa rauhanprosesseissa jäi usein varjoon.

Rehn on työssään YK:ssa useaan otteeseen tuonut esille naisten roolin rauhanprosesseissa, erityisesti sen, kuinka tärkeää on että naiset ovat mukana rauhansopimuksissa ja jälleenrakennuksessa.

Rehnin mukaan rauhanneuvottelut ilman naisia eivät ole kestäviä ja jäävät usein pinnallisiksi. Hän korostaa naisten panosta edellytyksenä pysyvälle ja oikeudenmukaiselle rauhalle.

Rehnin työ konfliktialueilla, kuten Bosniassa, avasi hänen silmät sille, miten syvästi naiset kärsivät konflikteista. Hän oli mukana raportoimassa YK:lle seksuaalisen väkivallan käytöstä sodankäynnin välineenä ja tapasi naisia, jotka olivat kokeneet väkivaltaa. 

Tämä kokemus osoitti Rehnille naisten vahvuutta ja sitkeyttä. Rehnin mukaan naisten rohkeus tekee heistä keskeisiä toimijoita rauhan prosesseissa. Rehn on esitellyt näkemyksiään julkaisemissa puheenvuoroissaan, sekä YK:n erilaisissa raporteissa ja tutkimuksissa.

Elisabethin unelma

Eläkkeelle jäätyään Rehn on seurannut yhteiskunnallista kehitystä tarkasti, mutta on myös tehnyt selväksi, että hänen aikansa politiikassa on ohi. 

– Kun korona tuli ja passini umpeutui, päätin, etten enää uusi sitä, Rehn kertoi.

Entinen puolustusministeri on päättänyt jäädä Suomeen viettämään aikaa perheensä kanssa.

Rehn kertoo vielä unelmistaan maailmasta, jossa naiset ja miehet nähdään tasa-arvoisina ja valitaan johtotehtäviin kykyjensä eikä sukupuolen mukaan.