Maa musta jää taakse – 60 vuotta roottorin lapojen säksätystä

Puolustusvoimien helikopteritoiminnan katsotaan alkaneen 5. tammikuuta 1961, kun Satakunnan lennoston silloinen komentaja, everstiluutnantti Kalervo Mustonen ilmoitti helikopterilaivueen perustamisesta Poriin.

Joka tammikuun viidentenä vietetään Utin jääkärirykmentissä toimivan helikopteripataljoonan perinnepäivää. Tuona päivänä kuusikymmentä vuotta sitten Satakunnan lennoston komentaja, everstiluutnantti Kalervo Mustonen ilmoitti, että tuolloin Porissa sijainneeseen Satakunnan lennostoon perustettaisiin helikopterilaivue.

Vaikka globaali turvallisuusympäristö ja taistelukentillä nähtävä välineistö ovat muuttuneet, ovat helikopterit vuosikymmenten jälkeenkin tärkeä osa Suomen puolustuskalustoa. Tänä päivänä niitä on Puolustusvoimien käytössä yhteensä 27 – seitsemän MD500-kevythelikopteria ja kaksikymmentä NH90-kuljetushelikopteria – joista kaikki on sijoitettu Puolustusvoimien helikopteritoiminnasta vastaavaan joukko-osastoon: Utin jääkärirykmenttiin.

Utissa helikopteritoiminta on keskitetty rykmentissä toimivan, kaksi vuosikymmentä sitten perustetun helikopteripataljoonan alaisuuteen. Alkutaipaleensa Puolustusvoimien kopterit kulkivat Ilmavoimien huomassa, kunnes toiminta siirrettiin Maavoimien vastuulle vuonna 1997. Tästä alkoi helikopteritoiminnan järjestelmällinen kehittäminen: henkilöstön määrä alkoi kasvaa huomattavasti sekä ohjaamoissa että hangaareissa. Nykyään helikoptereilla on merkittävä rooli osana erikoisjoukkojen valmiutta ja suorituskykyä.

Vuosikymmenien saatossa koptereista on tullut olennainen osa erikoisjoukkojen suorituskykyä.
(Kuva: Karo Holmberg)

Nähkää lintu teräksinen

Koneherhiläiset kohoavat Kymenlaakson pikipinnasta yläilmoihin taajaan. Helikopteritoimintaa harjoitellaan säännöllisesti, ja koptereita voidaan hyödyntää monenlaisissa tehtävissä niin poikkeusoloissa kuin rauhan aikanakin. Esimerkiksi erikoisjoukkotoiminta ja virka-aputehtävät ovat tilanteita, joissa taivas on hyvä ottaa haltuun. Siinähän kopterit onnistuvat.

– Helikoptereiden valmius ja suorituskyky ovat nykypäivänä korkealla tasolla. Tehtäväkenttä on erittäin laaja ja monipuolinen. Helikoptereilla tuetaan kaikkien puolustushaarojen joukkoja ja operaatioita. Lisäksi koulutus- ja yhteistoiminta muiden turvallisuusviranomaisten kanssa on vahvasti mukana päivittäisessä toiminnassa, ja henkilöstön perus- ja jatkokoulutus toteutuu ja etenee laadukkaasti, Utin jääkärirykmentin helikopteripataljoonan komentaja, everstiluutnantti Janne Sallila kehuu.

Nykyään käytössä olevat kopterit esi-isineen ovat olleet kehässä jo kauan: huhtikuussa 1975 Puolustusvoimissa aloitettiin operointi Hughes MD500 -helikopterilla. Samanmallisia aluksia helikopteripataljoonalla on yhä käytössään seitsemän. Viimeisimmät tällaiset otettiin käyttöön 2001 – samana vuonna, jolloin Helikopteripataljoona perustettiin. NH90-kopterit taas ovat uudempia; niiden toimitukset alkoivat keväällä 2008.

– Viimeisimpien hankittujen MD500-helikopterien myötä alkoi myös pimeänäkölaitteiden avustama lentotoiminta ja sen kehittäminen. Kaluston kunniakas ja pitkä ura jatkuu edelleen, mistä kiitos kuuluu ammattitaitoiselle henkilöstölle, Sallila kiittelee.

Helikopteripataljoona antaa säännöllisesti virka-apua pelastus- ja etsintätehtäviin.
(Kuva: T Toikander)

Katse kohti kaukomaita

Kuudenkymmenen vuoden aikana helikoptereiden hyödyntämistä Suomen puolustamisessa on kehitetty määrätietoisesti, ja varsinkin tällä vuosituhannella on tehty suuria loikkia. 

– Viimeisen 15 vuoden kehitys helikopteritoiminnassa on ollut merkittävää. NH90-kuljetushelikopterien käyttöönoton myötä toimintamahdollisuudet laajenivat merkittävästi, ja esimerkiksi ympärivuorokautinen päivystystoiminta aloitettiin pitkän tauon jälkeen uudelleen. Myös meripelastuskyky on kokenut uuden kaluston myötä huomattavan kehityksen, ja pataljoona ylläpitääkin jatkuvaa valmiutta tukea Rajavartiolaitoksen vastuulla olevaa meripelastustoimintaa, Sallila avaa.

Helikopterien käyttökohteiden kenttä onkin miltei vailla äärtä, ja lopuistakin kahleista on pyritty pyristelemään irti: viime vuosikymmeninä on ansioiduttu myös toiminnan kansainvälistämisessä. Maanpuolustukselliseen helikopteritoimintaan pätee sama lainalaisuus kuin moneen muuhunkin elämänalaan: Suomen rajojen ulkopuolelta löytyy oppia, jota ei kotimaasta helpolla saa.

– Kansainvälistä yhteistoimintaa alettiin kehittämään 2000-luvun alkupuolella, ja helikopteripataljoona osallistui ensimmäiseen laajamittaiseen kansainväliseen harjoitukseensa Norjassa vuonna 2004. Siitä lähtien kansainvälinen harjoitustoiminta on ollut vuosittaista, ja esimerkiksi vuonna 2012 toteutettu laaja helikopteritoiminnan harjoitus Portugalissa antoi hyvää kokemusta joukon ja kaluston keskittämisestä kaukana olevalle operaatioalueelle, Sallila valottaa.

– Kansainvälisen yhteistyön ja harjoitustoiminnan kautta Suomen puolustusvoimien
helikopteritoiminta näyttäytyy myös ulkomaisille kumppaneille ammattimaisena, luotettavana ja suorituskykyisenä, everstiluutnantti arvioi.