Luotto Yhdysvaltoihin on romahtanut, mutta usko muiden Nato-liittolaisten apuun pysyy vahvana

Tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaiset toivovat, että Eurooppa ottaisi aktiivisemman roolin yhteisen turvallisuuden rakentamisessa.

Kansainvälinen turvallisuusympäristö on keskellä uudelleenmuotoutumista. Keskustelua maailmanjärjestyksen muuttumisesta kiihdyttävät etenkin Yhdysvaltain nykyisen hallituksen toimet. 

Lähes kolme neljäsosaa (71 %) suomalaisista uskoo, että sääntöihin pohjautuva maailmanjärjestys on jo korvautunut suurvaltojen etupiiripolitiikalla, uusi ”Turvallisuus- ja puolustuspolitiikan dynaaminen kannatus” -tutkimus kertoo. 

Samalla tutkimus osoittaa, että luotto Yhdysvaltoihin Euroopan turvallisuuden takaajana on romahtanut. Vain noin kymmenesosa suomalaisista katsoo, että Yhdysvallat olisi nykyhallinnon aikana valmis puolustamaan Nato-liittolaisiaan. 

Nato-jäsenyys on kansalaisten mielestä siitä huolimatta perusteltu. Kolme neljäsosaa luottaa yhä muiden Nato-maiden valmiuteen puolustaa Suomea. 

Suomalaiset ovat myös sitoutuneita lähettämään sotilaallista tukea, jos toinen Nato-maa joutuu hyökkäyksen kohteeksi. Runsas enemmistö (57 %) on jopa valmis lähettämään suomalaisia reserviläisiä hyökkäyksen kohteeksi joutuneen valtion avuksi. 

Naton kannatuksessa on kuitenkin siirrytty aiempaa matalammalle tasolle. Kun vielä keväällä 2024 jäsenyyttä kannatti 83 prosenttia, vastaava osuus on nyt kymmenen prosenttiyksikköä pienempi.

EU tärkeä turvallisuuden takaaja

Kun luotto Yhdysvaltoihin on pohjamudissa, suomalaiset odottavat Euroopan sekä Suomen johtajien ottavan aktiivisemman roolin yhteisen turvallisuuden rakentamisessa.

Suomalaisista 74 prosenttia on sitä mieltä, että Euroopan on puolustettava seurauksista riippumatta sääntöpohjaista kansainvälistä järjestelmää.

Kansalaiset kuitenkin jakavat näkemyksen, että Eurooppa ei kykene yksin ylläpitämään  kansainvälistä järjestystä. Tutkimukseen vastanneista 71 prosenttia uskoo, että mukaan tarvitaan esimerkiksi Brasilia, Intia sekä joukko pienempiä ja keskisuuria maita.

Samanaikaisesti Euroopan unionin ja Naton työnjako erotetaan selvästi toisistaan. 

Suomalaisten mielissä Nato edustaa sotilaallisen pelotteen ja kovan turvan tuottajaa, kun taas EU:n tehtäväkenttä sisältää myös pehmeän turvallisuuden alueita, kuten poliittista koordinaatiota.

Yli puolet (60 %) suomalaisista kokee, että ydinasepelotteen tuottaminen kuuluu pelkästään Natolle. EU:lle taas kuulu rooli yhteisen maahanmuutto- ja turvallisuuspolitiikan muodostajana (68 %).

Yhteisiä alueita kuitenkin löytyy. Kansalaisten mielestä sekä Naton että EU:n tehtäviin lukeutuu yhteisen turvallisuuden (61 %) ja puolustuksen (54 %) tuottaminen sekä terrorismin torjunta (64 %). 

Suomen oma rooli Naton ydinasepolitiikassa on myös vakiintumassa, ja suomalaiset suhtautuvat ydinasekysymyksiin huomattavasti aiempaa myönteisemmin. 

Noin puolet kansalaisista on sitä mieltä, että Suomen tulee osallistua Naton ydinaseharjoituksiin (54 %) sekä sallia ydinaseiden kuljetukset Suomen kautta (46 %). 

Eurooppalaisen ydinpelotteen vahvistamista kannattaa 59 prosenttia suomalaisista. 

Ydinaseiden sijoittaminen Suomen maaperälle ei saa edelleenkään kannatusta. Kolme neljäsosaa haluaa, että Suomi laatii muiden Pohjoismaiden tavoin poliittisen linjauksen, jonka mukaan Suomeen ei sijoiteta ydinaseita rauhan aikana.

Raportti on osa Koneen Säätiön rahoittamaa ”Turvallisuus- ja puolustuspolitiikan dynaaminen
kannatus” (NATOpoll) -tutkimushanketta. Käytetty aineisto on kerätty 31. maaliskuuta–14. huhtikuuta 2026.