Luonnonturvausoperaatio

Varuskunnissa on monimuotoista luontoa, ilmenee Puolustuskiinteistöjen selvityksistä. Puolustusvoimien läsnäolo saattaa olla jopa monimuotoisuutta ylläpitävä tekijä maailmassa, jossa lajikato jyllää.

Kun Puolustusvoimien alueiden ja kiinteistöjen haltijaksi perustettiin Senaatti-konsernin alainen Puolustuskiinteistöt, haluttiin tehdä laaja selvitys alueiden luonnontilasta.

Varuskunnista luontoselvitykseen pääsivät ensimmäisinä Uudenmaan prikaati Dragsvikissa, Rannikkoprikaati Upinniemessä sekä Jääkäriprikaati Sodankylässä. Mukana oli lisäksi varastoalue Kemiönsaaressa ja Maijanlammen harjoitusalue Taivalkoskella.

Yhteiskuntavastuujohtaja Timo Kanerva Puolustuskiinteistöistä kertoo, että luonnon monimuotoisuus on heille uusi ja tärkeä asia, josta halutaan nyt oppia enemmän. Varuskunnissa tehtyjen luontoselvitysten jälkeen alueen käyttäjien edustajille toteutetaan luontokävely, jossa näytetään aluetta monimuotoisuuden näkökulmasta ja käydään läpi alueen hoidossa huomioitavat asiat.

– Eihän siitä selvityksestä ole mitään hyötyä jossain toimiston hyllyssä, vaan sen tulokset pitää antaa käyttäjille, Kanerva sanoo.

Pieniä muutoksia toimintaan

Toiminnassa ei selvitysten mukaan ole paljon moitittavaa. Puolustusvoimien alueilla on monimuotoista luontoa, joka on kenties selviytynyt juuri siksi, että se on suljetun varuskunta-alueen sisällä, Kanerva arvioi.

– Näissä tapauksissa Puolustusvoimista on ollut luonnolle enemmän hyötyä kuin haittaa.

Esiin nousee esimerkiksi Dragsvikin rannan tervaleppälehto, joka on saanut kasvaa rauhassa tähän asti. Selvityksen jälkeen ainoa muutos on tiedostamisen lisääminen siitä, että ranta-alueen puustoa ei turhaan harvenneta.

Toinen esimerkki on Dragsvikista sekin. Laajat niittyalueet ovat monen eliön koti, joten ne ovat monimuotoisuuden avainpelaajia. Dragsvikin niityille ei tarvitse tehdä muuta kuin tiedostaa, että kesässä riittää yksi niittokerta. Jos joskus olisikin niitetty useampia kertoja suvessa, ei Puolustuskiinteistöjen tekemän selvityksen jälkeen niin enää tapahdu. Näin niitty pysyy elinvoimaisempana.

Kanervan mukaan selvityksen tulos ei siis ole se, että alueiden käyttöä rajoitettaisiin. Harjoittelukaan ei usein vaaranna luontoa, sillä se tapahtuu suunnitellusti ja tietyllä alueella. Kaikkien joukko-osastojen varsinaisilla varuskunta-alueilla ei sitä paitsi ole kovin paljon laajamittaista harjoitustoimintaa.

Taistelu eroosiota ja vieraslajeja vastaan

Varuskuntien rajusta rasituksesta johtuva eroosio taas on monimutkaisempi asia. Sotilasjoukot ja raskaat ajoneuvot kulkevat tuttuja polkuja pitkin vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen. Kanerva kertoo, että se laittaa maanpohjan koville, mutta toisaalla luonto kiittää.

– Esimerkiksi Syndalenin ampuma-alueella havaittiin, että dyynikasvit kukoistavat koska siellä on kuljettu, eikä maisema ole siten päässyt pusikoitumaan, hän mainitsee.

– Linja on tässä tapauksessa ehkä se, että kuljetaan niitä reittejä mitä ennenkin, niin ei vahingoiteta eroosiolla enempää luontoa.

Myös taistelu vieraslajeja vastaan on otettu huomioon Puolustuskiinteistöissä. Esimerkiksi kurtturuusujen levinneisyyttä selvitetään ja esiintymiä kitketään. Kurtturuusu on haitallinen vieraslaji, jonka kasvatuskielto astui voimaan kesäkuun alussa.

Kanerva mainitsee yhdeksi selvityksen suurimmista opeista sen, että vieraslajeista huolimatta varuskunta-alueilla todella on monimuotoista luontoa – esimerkiksi liito-oravien elinalueita, arvokkaita luontotyyppejä sekä huomionarvoisia kasvilajeja.

– Rikasta luontoa ja säilyttämisen arvoisia kohteita, ei mitenkään merkityksetöntä, hän kuvailee.

Kanervan mukaan Puolustuskiinteistöjen on tarkoitus kartoittaa lopulta kaikki Suomen varuskunnat. Se vie aikaa ja rahaa, joten ihan ensi vuonna urakka ei ole valmis. 

– Noin viiden vuoden aikana on tarkoitus käydä läpi tärkeimmät alueet eli käytännössä varuskunta-alueet ja isoimmat varastoalueet, jotta saadaan perustieto kasaan ja voidaan huomioida luonto kiinteistöjen hoidossa, Kanerva toteaa.