Lumikinosten tehojuhta

Puolustusvoimilla on lähes kaikissa joukko-osastoissa yhteensä satoja moottorikelkkoja. Ne ovat talvioloihin maastoautoja ja tela-ajoneuvoja kevyempiä ja ketterämpiä.

MOOTTORIKELKKA on tuttu väline varuskunnissa kautta maan niin henkilökunnalle kuin varusmiehillekin. Monikäyttöiset työjuhdat ovat hyödyllisiä moneen tarkoitukseen, lumitilanteesta riippuen.

– Henkilökunta käyttää kelkkoja varusmiesten koulutuksessa esimerkiksi hiihtomarssien varotehtävissä, latu-urien polkemisessa, rastimerkkien viemisessä maastoon sekä virka-aputehtävissä, kertoo Kainuun jääkäripataljoonan kuljetusjoukkueen johtaja, ylivääpeli Teemu Heikkinen.

Pohjoisesta Kainuun prikaatista löytyy runsaasti moottorikelkkoja useita eri malleja. Etelästä Kaartin jääkärirykmentistä löytyy myös kelkkoja, mutta vain muutamia kappaleita, sillä talvikin on paljon lyhyempi.

– Maastontiedustelu, ammuntojen valmistelut, latujen huolto, hiihtohinaus, luettelee puolestaan Kaartin jääkärirykmentin kuljetuskeskuksen päällikkö, kapteeni Petri Jokinen puolestaan käyttötarkoituksia moottorikelkoille. Etelässä kelkkojen käyttö ei siis paljoa eroa pohjoisesta.

– Meillä on täällä Helsingissä on vain yhtä mallia muutama moottorikelkka, koska meillä talvi on niin lyhyt. Varusmiesten ei ole edes mahdollista saada täällä kelkkakorttia, ja kantahenkilökunnallakin niitä on rajallisesti. Pohjoisesta löytyy moottorikelkkoja runsaammin, sillä siellä ne ovat työkaluina tarpeellisempia, Jokinen valottaa.

Kainuussa kelkkoja käyttävät myös taistelulähetteinä toimivat varusmiehet. He käyttävät tehtävissään mönkijää, moottorikelkkaa ja maastomoottoripyörää säästä ja olosuhteista riippuen.

 

ETUJA kelkoilla liikkumisessa on talviaikaan runsaasti, miehet kertovat. Kelkalla voidaan ajaa lähes kaikenlaisessa maastossa, kun talvella maastoautolla ei voida mennä maastoon ollenkaan.

– Moottorikelkka on paljon ketterämpi ja nopeampi liikkumaan peitteisessä maastossa kuin tela-ajoneuvo. Tavaraa, kuten ruokaa, vettä tai patruunoita, voidaan siirtää maastossa noin 200 kiloa kerrallaan rekeä käyttäen. Myös haavoittuneen taistelijan evakuointiin moottorikelkka ja reki on loistava väline, Heikkinen sanoo.

Puolustusvoimilla kelkkoja on yhteensä useita satoja, ja uusia kelkkoja hankittaessa ehdolla olevien mallien ominaisuudet käydään läpi piiruntarkasti. Arvostelussa otetaan huomioon muun muassa tekninen toteutus, ajettavuus ja käytettävyys. Tarkkaan syyniin päätyy myös muun muassa huoltovarmuus: moottorikelkkojen sesonkiaika rajoittaa huollettavuutta, joten puolustusvoimien tulee itse kyetä huoltamaan kelkkoja enemmän.

– Palautetta meille Järjestelmäkeskukseen tulee ainoastaan silloin, kun joku on huonosti – se on normaali suomalainen tapa. Moottorikelkoista ei ole juurikaan palautetta tullut, joten voisi kuvitella niiden olevan toimivia ja tehtäviin soveltuvia, kertoo järjestelmäinsinööri Jarno Hiltunen puolustusvoimien Järjestelmäkeskuksesta.

Viimeksi uusia kelkkoja hankittaessa puolustusvoimat järjesti 11 hengen vahvuisen ja yli viikon kestävän testaustapahtuman, missä kokeneet sotilaat testasivat kelkkaehdokkaat. Näin saatiin valittua paras mahdollinen kelkka hankittavaksi.

 

VARUSMIEHILLE aiempi kelkkakokemus siviilistä on suositeltavaa, ennen kuin kelkan ohjaksiin pääsee palveluksessakin.

– Varusmiehille pidetään noin kolme viikkoa kestävä kuljettajakurssi, johon sisältyy muun muasssa teoriakoulutusta liikennesäännöistä, puolustusvoimien määräyksistä ja moottorikelkan rakenteesta, ylivääpeli Heikkinen sanoo.

Lisäksi moottorikelkan kuljettajaksi haluavalta vaaditaan siviilissä suoritettu B-luokan ajokortti ja nuhteeton käyttäytyminen liikenteessä.

– Moottorikelkalla ajokokemus on siviilissä vahvasti suositeltavaa ja muuallakin kuin pelkillä kelkkareiteillä – puolustusvoimien moottorikelkkoja kun käytettään pääasiassa maastossa. Paksussa lumessa ajaminen ja suunnistaminen on aivan erilaista kuin kelkkareitillä, Heikkinen jatkaa.