"Nousemme underdogin asemasta top dogien laumaan" – Luleå-luokan korvetit heijastavat uutta aikaa Ruotsin merivoimissa

Mullistus on strategisesti merkittävä, ja tulevat vuodet voivat ruotsalaistutkijan mukaan osoittautua haasteelliseksi.

Nato-jäsenyyden myötä Ruotsin merivoimissa on tapahtunut yllättävä, mutta tervetullut älyllinen herääminen, kertoo Ruotsin kokonaisturvallisuuden tutkimuslaitoksen (Totalförsvarets forskningsinstitut, FOI) tutkija Robert Dalsjö. Mullistunut turvallisuusjärjestys vaikuttaa kaikkiin puolustushaaroihin Ruotsin puolustusvoimissa, mutta juuri merivoimille muutos on erityisen suuri.

– Maavoimien suurin haaste on saada joukot taistelukuntoisiksi, mitä ne eivät ole olleet. Mutta tehtävät, joita ne nyt joutuvat suorittamaan esimerkiksi Pohjois-Suomessa tai Baltiassa, ovat melko samanlaisia kuin mihin ne ovat valmistautuneet Ruotsin maaperällä. Ilmavoimien taas on opittava uusia taktiikoita ja ehkä hankittava uutta aseistusta. Mutta uusia koneita ei tarvita, Dalsjö avaa.

Merivoimille Nato taas tuo mukanaan täysin uuden ydintehtävän. Robert Dalsjö kuvaa merivoimien kylmän sodan aikaista toimintatapaa sea denial -strategiaksi, jolla pyritään ensisijaisesti estämään mereltä tuleva valloitus. Tähän tehtävään on käytetty pieniä ja huomaamattomia hyökkäysaluksia, joilla voidaan väijyttää vihollisaluksia saariston suojasta.

Vanha strategia peilaa kylmän sodan uhkakuvaa, ja koska strateginen syvyys oli yksiulotteinen, panostettiin vahvoihin puolustuslinjoihin omalla maaperällä ja rannikolla.

Ruotsin kylmän sodan jälkeistä strategista syvyyttä Dalsjö taas kuvaa kolmitasoiseksi: Suomi ja Baltian maat, Itämeri sekä oma rannikko ja maaperä. Tämä syvyys on vahvistunut Nato-jäsenyyden myötä, sillä Ruotsilla on nyt aktiivinen rooli myös liittolaistensa puolustuksessa.

Nyt puhutaan meriteiden ja muun muassa Suomen huoltovarmuuden turvaamisesta. Tämä tehtävä vaatii merialueiden hallintaa, sea control, eli vahvaa, jatkuvaa läsnäoloa Itämerellä. Saaristossa piiloutumisen aika on ohi.

– Nousemme underdogin asemasta top dogien laumaan, Dalsjö kuvailee.

Yli satametrisiä järkäleitä

Suunnanmuutos näkyy paitsi strategiassa myös hankinnoissa. Vuonna 2021 Ruotsin puolustusvoimat sopi Saab Kockumsin kanssa Visby-luokan korvettien toisen sukupolven kehittämisestä ja toimittamisesta.

Muuttuneen maailmantilanteen ja liittoutumisprosessin alettua suunnitelma kuitenkin romutettiin ja ruvettiin mallaamaan täysin uutta, Luleå-luokan korvettia.

Yksityiskohtaisia tietoja Luleå-laivoista ei ole annettu, mutta ne poikkeavat huomattavasti Visby-korveteista. Kuva: Saab

– Tarvitsemme suurempia laivoja, jotka voivat olla merellä kauemmin, kestävät kovempaa merenkäyntiä ja joilla on vahvat ilmapuolustuskyvykkyydet. Ei vain itsepuolustusta varten vaan esimerkiksi Suomeen matkalla olevien rahtilaivojen suojelemiseksi, Dalsjö kiteyttää.

Luleå-luokan laivoista ei vielä tiedetä paljon, vaikka kesäksi luvattiin tilanneraporttia. Olemassa oleviin tietoihin perustuen laivat ovat hieman suurempia kuin Suomen Pohjanmaa-luokan korvetit, mutta melko samanlaisilla kyvykkyyksillä.

Yli satametrisinä ja yli neljän tuhannen tonnin uppoamalla ne ovat siis ennemmin pieniä fregatteja kuin suuria korvetteja. Laivat ovat huomattavasti suurempia kuin seitsemänkymmenen metrin pituiset, kuudensadan tonnin Visby-alukset. Toinen suuri ero on laivojen runkomateriaalissa. Luleån myötä palataan perinteiseen teräkseen.

– Visby-laivat rakennettiin hiilikuidusta ja häiveteknologiaan panostettiin todella kovaa. Kukaan muu ei tehnyt tällaista. Kun päädytään uniikkeihin ruotsalaisratkaisuihin, hälytyskellojen pitäisi soida, Dalsjö kommentoi.

Robert Dalsjö on kauan ollut sitä mieltä, että Visbyn yltäkylläiset ja kalliit häiveominaisuudet olivat harha-askel. Luleån kanssa panostetaan taas oikeisiin asioihin, eli sotilaalliseen suorituskykyyn ja kunnon sensorijärjestelmiin.

– Olen puhunut näistä asioista 25 vuotta ilman vastakaikua, mutta nyt muutkin ovat heränneet. Taika on murtunut ja prinsessa Ruusunen on herännyt unestaan. Eivätkä he vain apinoi minua, vaan ovat itse hoksanneet nämä asiat, se on tosi hauskaa, Dalsjö toteaa.

Päivitykset johtavat suorituskykyvajeeseen

Luleå-luokan laivojen valmistus keskitetään ulkomaisille telakoille ja Saab Kockums aseistaa valmiit laivat Ruotsissa. Tarkempaa aikataulua ei ole julkisuuteen annettu, mutta Robert Dalsjö sanoo, että valmiita laivoja tuskin nähdään vielä tämän vuosikymmenen puolella.

Ongelmaksi voi koitua se, että samalla kun Luleå-luokkaa rakennetaan, Visby-korvetit käyvät läpi tärkeän keski-iän päivityksen ja huollon, jolloin laivoihin muun muassa asennetaan ilmatorjuntaohjusjärjestelmä. Tämä tarkoittaa, että pari laivaa on tulevina vuosina jatkuvasti telakalla.

Visby-laivojen uudistus voi koitua haasteeksi, sillä joukkojen ja johdon koulutus ja uusien tehtävien toteutus pitää aloittaa samalla kun Visby-laivojen huoltotoimenpiteet aiheuttavat notkon suorituskyvyssä.

Dalsjö on kiitollinen merivoimien suunnanmuutoksesta, mutta huolissaan tulevien vuosien suorituskykyvajeesta, jonka Visby-korvettien huolto-ohjelma aiheuttaa. Kuva: Elis Henell