"Lukeminen vaatii päämäärätietoisuutta ja on itsestä kiinni" – Kaartinjääkäri Aleksi Kallio viimeistelee ylioppilaskirjoitukset maastokuviossa

Valtaosa kirjoituksiin osallistuvista varusmiehistä käy korottamassa arvosanojaan.

Kaartin jääkärirykmentin varusmiestoimikunnan varapuheenjohtaja, kaartinjääkäri Aleksi Kallio, on viittä vaille valmis ylioppilas. Jäljellä on enää äidinkielen ylioppilaskirjoitukset, jotka hän suorittaa palveluksensa loppumetreillä.

Hänen mielestään armeijassa on mahdollista valmistautua ylioppilaskirjoituksiin, etenkin jos tavoitteena ei ole täydellisyys.

– Lukeminen vaatii päämäärätietoisuutta ja on itsestä kiinni, korostaa Kallio. 

Kallio aikoo hakea ensi keväänä yliopistoon pääsykokeilla, joten hänelle riittää kevyempi valmistautuminen ylioppilaskokeisiin. 

Toisaalta sotilaskoulutus on välillä kuormittavaa. Pitkän harjoituspäivän jälkeen ajatus opiskelusta voi tuntua välillä vastenmieliseltä.

– Vaikka olisi tarkoitus lukea, rankan päivän päätteeksi on helppo rojahtaa punkalle lepäämään.

Lisäksi kasarmiympäristö tuo oman lisämausteensa kirjoituksiin valmistautumiseen. Kun aikaisempiin ylioppilaskokeisiin Kallio opiskeli tietokoneella pöydän ääressä, armeijassa opiskeluvälineet rajoittuvat usein omaan kännykkään ja punkkaan.

Toisaalta puolustusvoimat tarjoaa niin kirjastoja kuin luokkatiloja, joissa opiskeluun voi uppoutua rauhassa.

Tietokonetta varten on haettava lupa. Kuva: Yankuan Zhang

Mahdollisuuksien vuosi

Valtaosa kokeisiin osallistuvista varusmiehistä on jo suorittanut ylioppilastutkinnon ja pyrkii nyt parantamaan arvosanojaan.

Yksi heistä on Panssariprikaatin panssarikranaatinheitinkomppaniassa palveleva upseerikokelas Aapo Hänninen.

–  Armeija on antoisa välivuosi, jonka aikana voi korottaa myös arvosanoja.

Todistusvalinnan ansiosta ylioppilastodistuksen arvosanat voivat avata ovia korkeakouluopintoihin ilman pääsykoetta, mikä kannustaa monia varusmiehiä parantamaan ylioppilastodistusta palveluksen aikana.

Hännisen tavoittena on opiskelupaikka oikeustieteellisessä. Ainoana esteenä unelmalle on historian ylioppilaskoe, jota Hänninen korottaa nyt toista kertaa.

– Opiskelu on jatkuvaa priorisointia. Meneekö kavereiden kanssa sotkuun munkeille vai jääkö tupaan lukemaan? pohtii Hänninen. 

Hän on oppinut panostamaan opiskelun laatuun määrän sijaan. Sen sijaan, että yrittäisi opiskella montaa ainetta kerralla, hän keskittyy yhteen aineeseen ja rajoittaa opiskelun kasarmilla yhteen tuntiin päivässä. Viikonloppuisin Hännisellä on enemmän aikaa opiskeluun.

Vapaa-aikaa ei varusmiehillä ole loputtomiin, joten opiskelumäärä on syytä pitää kohtuullisena. Etenkin aliupseeri- ja reserviupseerikurssien aikana koulutusta ja opiskelua riittää, joten opiskelutaakkaa ei kannata kasvattaa loputtomiin.

Vapaalta kirjoitussaliin

Itse koetilaisuutta ei lasketa palvelukseksi, joten ylioppilaskirjoituksiin osallistuminen edellyttää loman hakemista. Lomakäytännöissä ylioppilas- ja pääsykokeiden osalta on kuitenkin isoja eroja eri varuskuntien välillä.

Pääasialliset tavat ovat joko omien lomapäivien käyttäminen tai vapautus muusta palveluksesta päivän ajaksi. Kaikissa varuskunnissa koesalin ovet eivät avaudu ilman, että varusmies on valmis käyttämään omia lomapäiviään.

Kallio sai koetilaisuutta varten vapautusta palveluksesta, joten kirjoituspäivänä hän heräsi kasarmilta ja palasi sinne kokeen jälkeen. Hänninen taas haki koko kirjoituspäivän vapaaksi, joten hän sai nukkua pidempään ja valmistautua rauhassa.

– Olisi parasta, jos saisi itse valita kokonaisen lomapäivän ja kokeen mittaisen 
vapautuksen väliltä, toteaa Hänninen.