Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Juho Lehtonen

Kuvassa Lotta Svärd 100 -juhlagaala Wanhassa Satamassa.

Wanhaan Satamaan kokoontui satoja lottia ja pikkulottia Lotta Svärd 100 -juhlatilaisuuteen.

Lottien harmaa rintama on pitänyt jo sata vuotta

Kosma Rönkä

Perjantaina 8. lokakuuta juhlistettiin sadan vuoden täyttymistä Lotta Svärd -järjestön perustamisesta. Juhlaohjelmaan sisältyi aikaansa edellä kulkeneiden lottien ja heidän perintönsä esittelyä sekä puolustusvoimain komentajan puhe.

– Vapaan Suomen vartiojoukkoa on tämä lottien rintama harmaa. Kukin meistä kuin urhokin taipumaton käypi kohti nyt maalia varmaa, kaikui Lottien laulu Helsingin Wanhassa Satamassa Suklaasydämien esittämänä.

Katajannokan perinteikkääseen Wanhaan Satamaan kerääntyi perjantaina 8. lokakuuta arvokas joukko seuraamaan Lotta Svärd 100 -juhlan seminaaria. Paikalla näkyi lottia, korkeita upseereja ja Lotta Svärd -järjestön pikkusiskon, virolaisen Naiskodukaitsen, edustajia.

Lotta Svärd Säätiö on suora perillinen vuosina 1921–1944 toimineelle lottajärjestölle, joka lakkautettiin jatkosodan jälkeen. Vuoden 1944 syksyllä perustettiin Suomen Naisten Huoltosäätiö jatkamaan lottien huolto- ja avustustyötä. Vuonna 2004 säätiön nimi muutettiin Lotta Svärd Säätiöksi.

Lotta Svärd 100 -seminaari juhlisti alkuperäisen järjestön 100-vuotista perinnettä, ja tähän päivään asti yltävää jatkumoa. Seminaarin aikana kunnioitettiin kuuluisia lottia ja tutustuttiin lottien perinteisiin.

Seminaarin aikana julkistettiin myös uusi stipendi, jonka Lotta Svärd Säätiö tulee myöntämään lottien perinnön jatkajille.

– Kun lottajärjestö oli voimissaan, yhteiskunta oli toisenlainen, joten tänä päivänä tapahtuva lottatoiminta pitää yhdistää nyky-yhteiskuntaan, säätiön toiminnanohjaaja Anne Nurminen kommentoi.

Kenraali Kivinen kunnioitti lottien perintöä puheessaan. Kuva: Juho Lehtonen

Puolustusvoimain komentajan puhe

Päivän jälkimmäisessä tapahtumassa, lottien juhlagaalassa, puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen, piti puheen Wanhaan Satamaan kokoontuneille runsaslukuisille lotta- ja pikkulottavieraille.

Puheessaan Kivinen kiitti lottia ja muistutti nuorempaa yleisöä heidän arvokkaasta aherruksestaan: lottien huolto- ja muonitustyö vapautti sotilaita aseellisiin tehtäviin ja pelasti lukuisia henkiä.

– Lotat tekivät aikanaan myös sellaista maanpuolustuksellista työtä, joka kaikkialla muualla kuului vain miehille, Kivinen lausahti.
 

Yhteiskunnan edelläkävijät

Lotta Svärd -järjestöön kuului ennen maailmansotien päättymistä lähes 240 000 naista ja tyttöä. Tähän joukkoon kuului moni aikaansa edellä kulkeneita lottia, joita heidän työtään jatkava säätiö esitteli juhlaseminaarissaan.

Maja Genetz oli taitava liikenainen. Vaikka hän aloitti uransa 1900-luvun alkupuolella, Genetz onnistui aikansa haasteista huolimatta menestymään alallaan. Lotille hän oli korvaamaton merkkihenkilö tehokkaalla varainhankinnallaan.


Tellervo Hakkarainen taas suomensi ja otti työssään käyttöön ruokaympyrän, jonka myös valtio myöhemmin alkoi hyödyntämään suosituksissaan. Lisäksi Hakkarainen toi Suomen suurkeittiöihin pakasteet ja itsepalvelun.

Erityisesti järjestön varhaiset puheenjohtajat Helmi Arneberg-Pentti ja hänen seuraajansa Fanni Luukkonen ovat jääneet historiaan etevinä naisjohtajina. Heidän johtamisen mallinsa sopisi hyvin moderniin maailmaan: heiltä luontui niin verkostoituminen, suhdejohtaminen kuin asiajohtaminenkin.

Arneberg-Pentti oli järjestön ensimmäinen puheenjohtaja. Taitavilla organisointitaidoillaan hän loi suurelle järjestölle perustan, jonka varaan se pystyi kasvamaan maailman suurimmaksi naisten vapaaehtoiseksi ja aseettomaksi maanpuolustusjärjestöksi. Luukkonen sen sijaan nähtiin suurena aatteellisena johtajana, joka pitkän puheenjohtajuutensa aikana oli lottia kokoava hahmo myös läpi Suomen sotien.

Kahvinkorvikkeesta vain pieni osa on aitoa kahvia. Kuva: Juho Lehtonen

Pula-ajan muonitus

Lotat ovat tunnettuja tehokkaasta muonituksestaan, joka onnistui jopa silloin, kun elintarvikkeista oli pulaa. Lotta Svärd 100 -seminaarissa tarjoiltiin näitä herkkuja.

Suurta uteliaisuutta herätti tarjoiltu kahvinkorvike, josta ainoastaan neljäsosa on kahvia. Loput juomasta valmistetaan ohrasta, voikukanjuuresta ja sikurista. Vanhempi osa seminaarin vieraista maisteli pula-ajan nektaria muistellen mennyttä ja loput kokien jotain uutta.

Tarjolla oli lisäksi pinaattilaatikon tähteistä valmistettua piirakkaa, erilaisia marjoista valmistettuja juomia ja kastikkeita sekä maukasta pullavanukasta, jonka resepti sai inspiraationsa köyhien ritarien pohjalta ja joka valmistettiin edellisen päivän hävikkileivästä.