Ukrainan sodan lopputulos riippuu länsimaiden aseavusta

Venäjällä ei ole aikomusta lopettaa Ukrainassa sotatoimiaan, jotka ovat johtaneet myös länsimaiden ja Venäjän poliittisten suhteiden katkeamiseen. Länsimaiden poliittinen yhtenäisyys Ukrainan tukemiselle osoittaa kuitenkin mahdollisia hiipumisen merkkejä. 

– Ukrainan saama aseapu on ollut riittävä puolustautumiseen, mutta vastahyökkäys on osoittautunut haasteelliseksi nykyisillä resursseilla, Viron kansainvälisen puolustustutkimuskeskuksen apulaisjohtaja Kristi Raik toteaa.

Raikin mukaan sota on tällä hetkellä pattitilanteessa, josta ei ole nopeaa ulospääsyä. Venäjän strategia on jatkaa sotaa tappioista piittaamatta ja odottaa länsivaltojen tuen heikentymistä Ukrainan puolustustaistelulle. 

– On todennäköistä, että sota pitkittyy. Venäjällä ei ole minkäänlaista mielenkiintoa ryhtyä neuvotteluihin ennen Yhdysvaltojen presidentinvaaleja, Raik huomauttaa.

Yhdysvaltojen tuki on arvoitus

Yhdysvaltojen lähestyvien presidentinvaalien tuloksella saattaa olla merkittävä vaikutus maan ulkopolitiikkaan. Republikaanien todennäköisin presidentivaaliehdokas Donald Trump on ehdottanut Yhdysvaltojen Ukrainalle myöntämän tuen uudelleenarviointia.

Raik on kuitenkin varovaisen optimistinen Yhdysvaltojen tuen jatkumisesta Ukrainalle, vaikka Trump valittaisiin presidentiksi.

– Yhdysvallat on satsannut jo niin paljon Ukrainan tukemiseen, että Ukrainan tappio olisi aivan valtava kolaus sen uskottavuudelle, Raik huomauttaa.

Virassa oleva demokraattipresidentti Joe Biden on poliittisesti sitoutunut Ukrainan tukemiseen. Mielipidemittauksissa yhdysvaltalaisten tuki Ukrainan aseavulle on kuitenkin laskenut, millä saattaa olla vaikutuksia Bidenin vaalikampanjaan. 

Euroopan unioni lähentyy Ukrainaa

– On valtava muutos Euroopan unionin politiikassa, että Ukrainan ja Moldovan kanssa on valmisteltu päätökset jäsenyysneuvottelujen aloittamisesta sekä suurista avustussummista, Raik huomauttaa.

Euroopan unionin huippukokouksessa 13. joulukuuta päätettiin Ukrainan ja Moldovan jäsenyysneuvottelujen käynnistämisestä. Ukrainan liittymisen päävastustaja, Unkarin pääministeri Viktor Orban jättäytyi pois äänestyksestä, jossa muut jäsenmaat puolsivat Ukrainan ja Moldovan jäsenyysneuvotteluja.

Sen sijaan Orban onnistui joulukuussa estämään 50 miljardin euron tuen myöntämisen Ukrainalle ainakin toistaiseksi.

Raik pitää tärkeänä, että tuki Ukrainalle saataisiin osaksi Euroopan unionin budjettia.

– Tällöin ei tarvitsisi joka kerta käydä poliittista vääntöä Ukrainan tukemisesta, Raik toteaa.

Venäjän uhka vaikuttaa varautumiseen

Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan on myös laajempi vaikutus Euroopan turvallisuustilanteeseen.

– Ukraina on ollut käänteentekijä Euroopan puolustusmenoissa, Raik arvioi.

Uudelleenvarustautumisessa menee vielä vuosikausia ja se vaatii Euroopan valtioilta pitkäjänteistä sitoutumista.

Euroopan unioni ei pysty täyttämään lupaustaan Ukrainalle miljoonan tykistöammuksen toimittamisesta. Myöskään laajempi puolustusteollisuuden ylösajo ei ole onnistunut yhtä ripeästi kuin Venäjällä, joka on muuntautumassa sotataloudeksi.

– Eurooppa on vielä kaukana tilanteesta, jossa se pystyisi itse huolehtimaan turvallisuudestaan, Raik huomauttaa.

Sota ulkopolitiikan keinovalikoimassa

Raik ei usko, että Venäjä on luopumassa perinteistään käyttää sotilaallista voimaa osana maan ulkopolitiikkana.

– Venäjän maailmankuva on täysin erilainen mitä länsimaissa, Raik huomauttaa.

Lisäksi Venäjä haluaa ajatella, että sen täytyy varmistaa oma turvallisuutensa etupiireillä.

Venäjän presidentti Vladimir Putin on esimerkiksi todennut, että Neuvostoliiton hajoaminen oli viime vuosisadan suurin geopoliittinen katastrofi.

– Venäjä on yrittänyt tukahduttaa Ukrainan vahvistumista erillisenä kansakuntana jo vuosisatoja, Raik huomauttaa.
 
Ukrainan integroituminen osaksi läntistä yhteisöä on Venäjän näkökulmasta uhka.

– Ukraina on Venäjän suurin geopoliittinen kysymys. Putinilla on suoranainen pakkomielle Ukrainan kontrollista, Raik arvioi.

Ukrainan menettäminen lännen leiriin olisi Putin mielestä vaikeaa myös siksi, että Euroopan unionin ja Naton jäsenenä Ukraina esiintyisi vaihtoehtona Venäjän autoritaariselle yhteiskuntajärjestelmälle. 

Euroopan sotilaallinen voimatasapaino muutoksessa

Euroopan sotilaspoliittinen kokonaisuus on muutoksessa, Raik arvioi.

– Puolan sotilaallinen vahvistuminen on jopa melko häkellyttävää, Raik sanoo.

Puola on nostanut roimasti puolustusmenojaan ja tehnyt mittavia asehankintoja. Puolan sotilaallinen kyky puolustaa Naton itärajaa kohenee tulevaisuudessa tuntuvasti.

– Myös Ukrainan nouseminen sotilaallisena voimana on hyvin merkittävä asia, Raik arvioi.

Hän huomauttaa, että moni ei uskonut Ukrainan pystyvän antamaan Venäjälle varteenotettavaa vastusta. Ukraina onnistui pysäyttämään Venäjän hyökkäyksen ensimmäisinä päivinä, vaikka sen aseistus ja valmistautuminen olivat puutteellisia.

– On vaikea nähdä, että Venäjä kykenisi alistamaan Ukrainan hallintaansa, Raik arvioi.

Raik toteaa, että Ukrainalla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin jatkaa taisteluaan.

Rauhanneuvotteluja ei ole näkyvissä 

Raik pitää käsittämättömänä keskustelua siitä, että Ukrainaa pitäisi painostaa nykytilanteessa rauhanneuvotteluihin Venäjän kanssa.

– Ei ole kysymys siitä, että Ukraina ei haluaisi neuvotella rauhasta. Venäjä ei kuitenkaan esitä lainkaan halukkuutta rauhanneuvotteluihin, joten ei ole mitään mieltä keskustella neuvotteluista, Raik arvioi.

Jos länsimaat lopettaisivat aseavun, Ukrainalla ei olisi minkäänlaista neuvotteluasemaa.

– Venäjä vain ottaisi itselleen kaiken, minkä pystyisi, Raik huomauttaa.

Ulospääsyä sodasta ei ole Raikin mukaan näkyvissä. Sodan ratkeaminen vaatisi muutosta tilanteessa rintamalla. 

– Jos Ukraina pystyisi sotilaallisen läpimurtoon esimerkiksi lisääntyvän läntisen tuen avulla,  Ukrainan mahdollisuudet neuvotella rauhasta paranisivat.

Venäjän asevarustelu voimistuu

Venäjän sotilaallinen varustautuminen on ollut ripeää. Maan teollisuustuotanto on valjastettu sotakoneiston tarpeisiin. Venäjä on myös ostanut merkittävän määrän tykistöammuksia Pohjois-Koreasta ja drooneja Iranista.

– Venäjän ensi vuoden budjetista menee kolmasosa sotilasmenoihin, mikä on käsittämätön määrä, Raik sanoo.

Raik toteaa, että Venäjä ei valtavista panostuksistaan huolimatta kykene tällä hetkellä saavuttamaan sotilaallisesti parempaa ratkaisua.

– Jos lännellä olisi riittävästi päättäväisyyttä antaa enemmän tukea, Ukrainalla olisi mahdollisuus voittaa sota, Raik arvioi.

Hän kuitenkin huomauttaa, että sodan voittaminen on suhteellinen käsite.

– Pitää henkisesti varautua siihen, että konflikti ei välttämättä ratkea vuosiin tai vuosikymmeniin, Raik toteaa.

Jos Ukraina ei pysty vapauttamaan kaikkia Venäjän miehittämiä alueita, niin Ukrainan integroitumista länteen ei pitäisi pysäyttää, Raik huomauttaa.

– Sodan pitkittyminen olisi Ukrainalle hyvin kivulias tie, Raik toteaa.

Raik nostaa yhdeksi mahdollisuudeksi konfliktin jäätymisen vuosikymmenten ajaksi. Historiasta löytyy esimerkiksi Saksan jako kylmän sodan aikana. Länsi-Saksa pystyi jaosta huolimatta liittymään Natoon ja integroitumaan länteen, Raik muistuttaa.

Ukraina on menettänyt sodassa valtavasti ihmishenkiä ja lisäksi maan jälleenrakennus vie vuosikausia. Maa tarvitsee resursseja ja kansainvälisen yhteisön tukea myös jatkossa.