Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Henri Sorsa

Varusmiehiä Kaartin jääkärirykmentissä.

– Varusmiehet ja reserviläiset ovat toimineet entistä tiiviimmin osastoina pitkäkestoisesti, joka on mahdollistanut tehokkaamman ryhmäytymisen, komentaja Mikko Sistonen Pääesikunnan koulutusosastolta luonnehtii.

Loppukyselyissä myönteisiä tuloksia

Eino Rissanen

Koronakriisi mullisti Puolustusvoimien arkea, mutta kaikesta huolimatta kotiutuneiden varusmiesten kyselyistä selviää, että sotilaskoulutukseen ollaan varsin tyytyväisiä.

Koronapandemia toi varusmiehille tutuiksi pitkät kiinniolojaksot ja muutti heidän arkeaan monella tapaa. Kesäkuussa kotiutuneiden varusmiesten loppukyselyistä kuitenkin selviää, että Puolustusvoimien käytänteitä ravistellut koronakriisi ei nähtävästi ole vaikuttanut negatiivisesti varusmiesten kokemukseen heidän koulutuksensa laadusta.

Puolustusvoimien 6.7. julkaisemassa tiedotteessa kerrotaan, että epidemia-aikana palveluksensa suorittaneen kolmen edellisen saapumiserän loppukyselyiden tulokset ovat itse asiassa olleet koko vuosituhannen parhaita.

Jokaisen saapumiserän kotiutuessa teetettävillä kyselyillä mitataan varusmiesten maanpuolustustahtoa, palvelusmotivaatiota, luottamusta sodan ajan suorituskykyyn sekä tyytyväisyyttä koulutukseen, armeija-aikaan, henkilökuntaan ja varusmiesjohtajiin.
Asteikolla 1-5 mitattuna varusmiesten maanpuolustustahto (4,3) ja tyytyväisyys henkilökuntaan (4,3) sekä armeija-aikaan (4,2) saivat korkeimmat pisteet kyselyssä. Luottamus joukon suorituskykyyn sodassa on tasolla 3,9 ja palvelusmotivaatio tasolla 3,8. Upseerikokelaat saavat arvosanan 4,2 ja ryhmänjohtajat 4,0.

Sopeutuminen on sujunut

Pääesikunnan koulutusosaston koulutussektorin johtaja, komentaja Mikko Sistonen on tuloksiin tyytyväinen. Hänen nähdäkseen tulokset viittaavat siihen, että Puolustusvoimat kykeni poikkeusolojen varautumisorganisaationa sopeuttamaan toimintaansa vallitsevaan tilanteeseen.

– Positiivisessa palveluskokemuksessa ei tule väheksyä varusmiesesimiesten ja kouluttajien merkitystä. Tulosten voidaan tulkita myös osoittavan, että valinnat johtajakoulutukseen ovat olleet oikeita, tehtävissä toimivat henkilöt ovat sitoutuneita tehtäviinsä ja Puolustusvoimien johtajakoulutus on korkeatasoista, Sistonen kommentoi.

Hän toteaa myös, että vuonna 2020 jo ennen epidemiaa käynnistetty Koulutus 2020 -ohjelma vaikuttaa olleen hyödyllinen. Ohjelma on tuonut varusmiesten saataville oppimateriaaleja, joita voi selata verkko-oppimisympäristössä omalta mobiililaitteelta, mikä hänen mukaansa on tuonut parempia mahdollisuuksia omatoimiselle opiskelulle.

Myös reserviläiset ovat tyytyväisiä

Niin ikään reserviläiset ovat olleet vähintään yhtä tyytyväisiä, elleivät jopa tyytyväisempiä heille tarjottuun koulutukseen. Reserviläiskyselyyn, johon osallistuu vapaaehtoisissa harjoituksissa sekä kertausharjoituksissa palvelleita reserviläisiä, vastasi vuonna 2020 lähes 15 000 reserviläistä, ja vuodelta 2021 vastauksia on tähän mennessä saatu 6 500 reserviläiseltä.

Edellisistä reserviläiskyselyistä korkeimman arvion saivat Puolustusvoimien kouluttajat (4,7). Reserviläisten henkilökohtainen motivaatio (4,6), maanpuolustustahto (4,6), arvio reserviläisjohtajista (4,6) sekä me-henki (4,6) ylsivät myös korkealle tasolle. Näin on siitä huolimatta, että koronapandemian rajoitustoimet hankaloittivat ja rajoittivat reserviläisten koulutusta. Lievää nousua aikaisempiin vuosiin on ollut havaittavissa, tiedotteessa kerrotaan.

Tiedotteessa todetaan, että koronapandemia näyttäisi yhdistävän sekä varusmiehiä että reserviläisiä.

– Kriisiaikoina yhteinen uhka yhdistää. Varusmiehet ja reserviläiset ovat myös toimineet entistä tiiviimmin osastoina pitkäkestoisesti, joka on mahdollistanut tehokkaamman ryhmäytymisen, komentaja Sistonen luonnehtii.

Palautekyselyt ovat Puolustusvoimille tärkeitä mittareita, minkä vuoksi niitä tullaan tulevaisuudessa teettämään varusmiehille enemmän.

– Asevelvollisilta kerättäviä kyselyitä ollaan kehittämässä, jotta ne palvelisivat entistä paremmin palveluksen ja koulutuksen kehittämistä. Useammin toteutetut tiiviimmät kyselyt mahdollistavat muun muassa sen, että havaittuihin ongelmiin voidaan paremmin puuttua jo kyseisen saapumiserän palveluksessa ollessa, Sistonen sanoo.