Lomarytmit muuttuivat samalla, kun korona jyllää – katso tästä varuskuntakohtainen tilanne
Karanteenin ja eristyksen kaltaisissa olosuhteissa vietettävä aika lyheni Puolustusvoimissa 14 päivästä seitsemään. Puolustusvoimat tarjoaa rokotteita nyt myös palkatulle henkilöstölle varusmiesten lisäksi.
Ainakin Porin prikaati, Kaartin jääkärirykmentti, Maasotakoulu sekä Jääkäriprikaati jättivät vuodenvaihteessa pitkät neljän viikon palvelusputket historiaan. Kyseiset joukko-osastot noudattavat nyt 2+1-mallia, jossa kaksi viikkoa vietetään varuskunnassa ja yksi viikko vapaalla.
– Tarkastelimme viisi eri vaihtoehtoa palvelusrytmiikaksi. Vaihtoehdoista 2+1 osoittautui Jääkäriprikaatin näkökulmasta parhaimmaksi. Tässä vaihtoehdossa hyödyt maksimoidaan ja haitat minimoidaan, Jääkäriprikaatin esikuntapäällikkö, everstiluutnantti Oskari Paavola muotoilee.
Taudin itämisajan lyhentyminen helpottaa 2+1-mallin käyttämistä.
– Aikaisemmilla varianteilla itämisaika saattoi olla lähes 14 päivää, mutta omikronilla se on harvinaista. Peruskaava on edelleen 4+2. Koronasuojaustoimenpiteet toteutetaan paikallisten tehtävien, resurssien ja vaatimusten mukaisesti, terveysturvallisuudesta kuitenkaan tinkimättä, ja sen myötä varuskuntien välillä esiintyy erilaisia toteutustapoja, kertoo Pääesikunnan logistiikkaosaston lääkintähuoltosektorin hallintoylilääkäri, lääkintämajuri Taija Lahtinen.
Yleisesti pitkien palvelusputkien haitaksi on koettu varusmiesten ja henkilökunnan kuormittuminen.
Joukko-osastoista kerrotaan, että palvelusmukavuuteen kiinnitetään huomiota, vaikka kiinniolot olisivat pitkiä ja koronatilanne sekoittaisi arkea. Esimerkiksi Kajaanin, Santahaminan, Säkylän ja Niinisalon sotilaskodit ovat ottaneet käyttöön verkkokaupan, mikä mahdollistaa sotkussa asioinnin myös eristyksen ja karanteenin kaltaisista oloista.
Koronatilanne on Puolustusvoimissa edelleen vaikea. Keskiviikon ja torstain aikana tilastoitiin 593 tartuntaa.
Vuoden alusta alkaen tautiin on sairastunut 3533 ihmistä. Vertailun vuoksi tartuntoja oli Puolustusvoimissa koko viime vuoden aikana 1353.
Vaikeassa tilanteessa karanteenin ja eristyksen kaltaiset olosuhteet ovat tulleet varusmiehille tutuiksi. Jääkäriprikaati ja Panssariprikaati ovat joutuneet siirtämään varusmiehiä telttoihin. Jälkimmäisessä joukko-osastossa teltassa majoittuu tällä hetkellä 300 ihmistä.
– Osastoimme sairastuneet, altistuneet ja terveet toisistaan erilleen. Tätä varten olemme kartoittaneet kaikki tilamme. Liikuntatiloja, koulutusluokkia ja esimerkiksi sotilaskodin tiloja on otettu majoituskäyttöön. Terveitä varusmiehiä majoitetaan pääosin perinteisissä puolijoukkueteltoissa, mutta lisänä on muun muassa kansainvälisessä toiminnassa käytettäviä öljylämmittimillä varustettuja telttoja. Sairaat majoitamme kaikissa tapauksissa lämpimissä sisätiloissa, Panssariprikaatin esikuntapäällikkö, everstiluutnantti Janne Hakaniemi kertoo.
Poikkeuksellisia majoitusratkaisuja on myös Karjalan prikaatissa. Joukko-osaston tiedottaja Päivi Visurin mukaan urheiluhalli ja muutama muu koulutustila on otettu käyttöön varuskunnan terveysaseman lisälepotiloina.
Panssariprikaatin Hakaniemi kertoo, että yksi epidemiatilanteen luoma haaste on wc- ja suihkutilojen riittävyys.
– Olemme tehostaneet yhdessä kumppanimme Puolustuskiinteistöjen kanssa näiden tilojen siivoamista ja desinfiointia. Lisäksi olemme järjestäneet varusmiesten käyttöön tilapäisiä wc-tiloja, kuten Bajamajoja. Tilanne on saatu vakiinnutettua, Hakaniemi toteaa.
Viime perjantaina karanteenin ja eristyksen kaltaisissa olosuhteissa vietettävää aikaa lyhennettiin Puolustusvoimissa seitsemään päivään.
– Omikron-variantti on muuttanut taudinkuvaa. Itämisaika ja sairastamisen kesto ovat yleensä lyhyempiä. Jos tauti on altistumisen jälkeen tullakseen, se on useimmiten tullut seitsemän vuorokauden aikana, Lahtinen toteaa.
Muualla yhteiskunnassa karanteenin ja eristyksen minimikesto on kuitenkin viisi päivää.
– Varuskunnissa potentiaalia infektion leviämiselle on paljon, joten meillä siinä on hieman varmuusvaraa. Lisäksi siviilissäkin eristäytyminen on mahdollista purkaa aikaisintaan viiden päivän kohdalla, mutta esimerkiksi jos oireet viidentenä päivänä edelleen jatkuvat, tulee eristäytymistäkin jatkaa, Lahtinen perustelee.
Grafiikka: Laura-Maria Tikkanen
Varuskuntien terveysasemat apuun rokotustalkoissa
Varuskuntien terveysasemat saivat viime vuoden lopulla luvan rokottaa Puolustusvoimien palkattua henkilökuntaa varusmiesten lisäksi.
Aiemmin kantahenkilökunnan täytyi hakea rokote siviiliyhteiskunnan terveyskeskuksista.
– Olemme ilmoittaneet, että osana yhteisiä rokotustalkoita meillä on mahdollisuus rokottaa oma henkilökuntamme. Mikäli meidän henkilökuntaamme kuuluva henkilö hakee koronarokotteen Puolustusvoimien terveysasemalta, vapautuu vastaavasti kuntien rokotusaikoja käytettäväksi muille. Varsinkin isojen kaupunkien terveyskeskuksissa rokotteiden antamista on saattanut hidastaa pula rokottajista, Lahtinen kertoo.
Puolustusvoimat ei voi kerätä tietoa henkilökuntansa rokotekattavuudesta. Hallintoylilääkäri Lahtinen kuitenkin arvioi, että toisen annoksen kattavuus on vähintään yhtä hyvä kuin muullakin työikäisellä väestöllä.