Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Eero Tammivuori

Kybervarusmies tietokoneen äärellä

Viime vuonna Suomi sijoittui harjoituksessa ensimmäiseksi

Locked Shields 23 kokosi kyberosaajat uhkia vastaan

Akseli Köngäs

Suomi lunasti kovat odotukset Locked Shields 23 -harjoituksen suhteen sijoittumalla viidennelle sijalle.

Puolustusvoimat osallistui jälleen vuosittain järjestettävään Naton Locked Shield -harjoitukseen. Naton Cooperative Cyber Defense Center of Excellencen (CCDCOE) eli kyberkeskuksen järjestämään harjoitukseen osallistui yli 3000 henkilöä 38:sta eri maasta tehden siitä maailman suurimman kybersotaharjoituksen.

Tänä vuonna harjoitukseen osallistui Suomesta noin 70 hengen vahvuinen joukkue. Mukana harjoituksessa oli niin palkattua henkilökuntaa ja reserviläisiä kuin kyberkadetteja ja -varusmiehiä. Harjoitusjoukkue oli koottu yhdessä Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK:n kanssa.

– Harjoituksessa kunkin maan joukkueella on vastuullaan puolustaa kuvitteellisen valtion kriittistä infrastruktuuria, kuten pankki- ja energiapalveluita, kyberhyökkäyksiltä, luonnehtii Suomen harjoitusosaston johtaja, luutnantti Antti Katajamäki harjoituksen kulkua.

Uusi ja vanha käsi kädessä. 

Harjoitukseen osallistui niin ensikertalaisia kuin kybersotakenttien veteraaneja. 

– Puolustusvoimien tavoite harjoituksen suhteen on kyvykkäiden reserviläisten harjoittaminen ja kansainvälisen yhteistoiminnan harjoittelu, toteaa Katajamäki.

Lisäksi harjoitukseen osallistui kyberpuolustuksen parissa muutenkin palvelevia kybervarusmiehiä. Ensimmäistä kertaa harjoitukseen osallistuva kybervarusmies Joonatan kertoo harjoituksen olevan intensiivinen suoritus. 

– Tämä toiminta on isommassa skaalassa ja sellaista, mitä voisi realistisesti tapahtua sitten oikeassa tilanteessa, kuvaa Joonatan harjoituksen eroa normaaliin kybervarusmiehen arkeen.

– Kyllä tämä on aika siistiä ollut tähän mennessä, hän jatkaa.

Joonatan ei esiinny uutisessa omalla nimellään palvelusturvallisuuden vuoksi.

Kyberiä ilman kyberiä

Kyberturvallisuutta voi edistää henkilö ilman tietotekniikka-alan koulutusta tai suoraa työkokemusta. Välillä heitä suorastaan tarvitaan. Esimerkkinä tästä toimii reservin kersantti, siviilin johtava viestintäkonsultti Antti Miettinen

Miettinen on toiminut harjoituksessa Suomen joukkueen tilannekuvan tuottamisen ja mediasuhteiden puolella. Hänen siviilipuolen kokemuksensa viestinnästä poikkeus- ja kriisitilanteista on todistautunut tärkeäksi osaksi harjoituksen toimintaa. 

– Se hetki, kun puhelin soi ja asiat lähtevät liikkeelle, niin siinä on tällainen samanlainen tilanne [kuin harjoituksessa], jolloin hyvin nopeasti täytyy muodostaa tilannekuva tapahtuneesta, avaa Miettinen kokemuksiaan kriisiviestinnän puolelta.

Tiedotusryhmän toiminta on harjoituksen menestyksen kannalta kriittistä. CCDCOE:n mukaan merkittävä tekijä Suomen vuoden 2022 voitossa oli erinomainen raportointi hyvän kyberpuolustuksen ohella. Tämän osuuden kohdalla joukkueen suoritus jatkui vahvana.

Kyberpuolustuksesta kiinnostuneille Katajamäki suosittelee tutustumista MPK:n kyberkoulutustarjontaan. Locked Shieldsiin ja vastaaviin harjoituksiin on mahdollista päästä reserviläisenä osallistumaan, joskin ihan keltanokkia ei Katajamäen mukaan tehtävään valita, vaan ensin on täytynyt näyttää osaamisensa MPK:n toiminnassa. MPK:n kautta toimintaan voi osallistua myös ei asevelvolliset.