Locked Shields 22 -harjoitus oli menestys – Puolustusvoimat: "Torille!"
Kansainvälinen kyberpuolustusharjoitus toi Suomelle menestystä, mutta myös oppeja, joilla kyberpuolustusta voidaan kehittää pitkäjänteisesti.
Puolustusvoimat osallistui menestyksekkäästi 19.-22. huhtikuuta järjestettyyn kansainväliseen Locked Shields 22 -harjoitukseen, joka oli NATO CCDCOE:n (Cooperative Cyber Defence Centre of Excellence – suom. Naton kyberkeskus) johtama kyberpuolustusharjoitus.
Vuodesta 2010 vuosittain järjestetty harjoitus keräsi tänä vuonna yli 2000 osallistujaa kolmestakymmenestäkahdesta eri osallistujamaasta.
Harjoituksen ideana oli mallintaa vastustajan lukuisia kyberhyökkäyksiä sotilaallisia järjestelmiä ja yhteiskunnan elintärkeitä infrastruktuureita vastaan. Harjoitusjoukot puolustivat noin 5500 virtualisoitua ympäristöä vastustajan yli 8000 tietoverkkohyökkäystä vastaan. Tavoitteena oli harjoitella kyberpuolustuksellisia taitoja suljetussa ympäristössä erittäin taitavaa vihollista vastaan.
– Puolustusvoimat on johdonmukaisesti hyödyntänyt harjoitusta erityisesti palkatun henkilökunnan sekä kyberreserviläisten kouluttamiseen. Suomi tekee harjoituksessa myös mahdollisuuksien salliessa kansainvälistä kyberpuolustusyhteistyötä, kuten myös tänä vuonna, kuvailee Pääesikunnan johtamisjärjestelmäosaston majuri Markus Riihonen, joka toimi Suomen harjoitusosaston johtajana.
Puolustusvoimat oli mukana Locked Shields 22 -harjoituksessa kahdessa eri joukkueessa: Puolustusvoimien ja Maanpuolustuskoulutuksen (MPK) yhteisessä sekä Norjan, Suomen ja Ruotsin puolustusvoimien yhteisjoukkueessa. Puolustusvoimien edustajat joukkueissa koostuivat palkatusta henkilöstöstä, kadeteista, reserviläisistä sekä varusmiehistä. Kummankin joukkueen kokonaisvahvuus oli noin 50 henkilöä. Myös harjoituksen johto- ja järjestelyorganisaatioon kuului Puolustusvoimien edustajia.
Kansainvälinen yhteistyö oli isossa osassa harjoitusta
Harjoituksen lomassa Norjan asevoimat järjestivät Lillehammerissa kyberkomentajien tapaamisen, johon osallistui Pääesikunnan johtamisjärjestelmäpäällikkö, prikaatikenraali Jarmo Vähätiitto. Tapaamisen agendalla oli esimerkiksi pohjoismainen kybertoimintaympäristö ja siihen liittyvät uhkat, jotka eivät tunne maarajoja.
– Kybertoimintaympäristön globaalin luonteen vuoksi yhteistoiminta ja tiedonvaihto on välttämätöntä. Keskeinen yhteistoimintamuoto on harjoitustoiminta, jossa opitaan toisten osallistujamaiden parhaita käytäntöjä ja koestetaan erilaisiin laajoihin kyberhäiriötilanteisiin suunniteltuja toimintamalleja, kertoo prikaatikenraali Vähätiitto tapaamisen hengestä.
Suomessa toteutetaan kansainvälistä kyberpuolustusyhteistyötä muun muassa harjoitusten, tutkimuksen ja suorituskyvyn merkeissä.
Historiallinen voitto kertoo korkeasta tasosta
Perjantaina Puolustusvoimat kertoi Twitterissä Suomen joukkueen voitosta. Historiallisen voiton ottanut joukkue oli Puolustusvoimien ja MPK:n yhteinen osasto. Norjan, Suomen ja Ruotsin yhteinen pohjoismainen joukkue sijoittui hienosti kärjen tuntumaan neljänneksi.
Puolustusvoimien twiitin myötä voitto ei jäänyt ihmisiltä huomaamatta.
– Onnitteluista voidaan todeta, että voitto oli vallitsevassa turvallisuustilanteessa toivottu uutinen ja antaa konkreettista näyttöä siitä, että suomalaista kybertoimintaympäristöä puolustetaan uskottavasti ja osaaminen on kansainvälisesti vertailukelpoinen, iloitsee majuri Riihonen.
Joukkueiden menestys alleviivaa korkeaa kansallista kuin myös kansainvälistä tasoa ja osaamista kyberpuolustuksen saralla. Majuri Riihonen muistuttaa myös johtajuuden merkityksestä, jos haluaa pärjätä kansainvälisillä areenoilla.
– Molemmat joukkueet osasivat muodostaa erinomaisesti ymmärrystä vallitsevasta tilanteesta ja reagoida, myös proaktiivisesti, kybertoimintaympäristön tapahtumiin.
Lisäksi yhteistyön merkitystä ei sovi vähätellä, isoissa joukkueissa kaikkien on puhallettava yhteen hiileen. Samanlaista henkeä nähtiin myös harjoituksessa.
– Oli erittäin miellyttävää havaita molempien joukkueiden erinomaisen kyvyn tarjota yhteistyötä ja apua myös muille kilpaileville joukkueille. Yhteistyökyvyllä on suuri merkitys tosielämän haasteissa kybertoimintaympäristössä, päättää majuri Riihonen.