.jpg/819da967-6159-d7ac-5d3f-db43e9a46458?t=1675861638771)
Yhteenkasvaneita kulmarautoja eli vääpelin laattoja, upseereiden pieniä ja suuria heraldisia ruusuja, joukko-osasto-, baretti- ja kadettimerkkejä sekä kalvosinnappeja. Ja paljon ansiomitaleja- ja ristejä eri tuotantovaiheissa, niiden osia, kullattuja ja vielä kultaamattomia pieniä leijonia kiinnitettäviksi rintamerkkien keskelle.
– Tämähän on kuin olisi Lego-kaupassa, valitsee vain että mitä osia haluaa sotilaaseensa laittaa, sanoo Kultakeskus Oy:n kultaseppä ja työnjohtaja Ari-Pekka Rantanen vedellessään laatikoita ulos varastohyllyistä.
Upseeri vai aliupseeri? Kuva: Tuomas Härmä
Hämeenlinnassa sijaitsevassa Kultakeskuksessa tehdään Puolustusvoimille laajasti erilaisia metallisia esineitä.
Yritys- ja yhteisömyynnin myyntijohtaja Mikko Joukainen kertoo, että Puolustusvoimat on Kultakeskukselle merkittävä asiakas. Sen vuotuiset tilaukset ovat palkitsemispuolen asiakkuuksista noin viidennes. Tilanteet toki elävät, sillä Puolustusvoimat kilpailuttaa hankintansa tasaisin väliajoin.
– Yhteistyöllä on pitkä ja tiivis historia, ja se on helppoa, sillä ohjeet Puolustusvoimilta ovat usein hyvinkin selkeät, Joukainen sanoo.
Puolustusvoimiin liittyviä tuotteita tehdään eri asiakkaille. Puhtaasti Puolustusvoimille menee kaikenlaista arkikäyttöön tulevaa. Päähän barettimerkki, rintaan arvomerkki ja hihaan joukko-osastotunnus. Lisäksi Kultakeskus tekee Maanpuolustuskorkeakoulussa eri tutkinnon tasoja suorittaneille erilaisia merkkejä ja Puolustusvoimien myöntämiä kunniamerkkejä.
Ritarikunnille taas tehdään omia näyttäviä kunniamerkkejä. Niiden tilaukset eivät tule Puolustusvoimilta, vaan kunkin ritarikunnan kanslialta.
Viisimetrinen torni täynnä satoja lavallisia stansseja eli puristustyökaluja ja aihioita – metallia eri muodoissa – surahtaa liikkeelle. Jollain lavalla on ylioppilaslakkien lyyrien tekemiseen tarkoitettuja työkaluja, toisella Suomen Yrittäjien merkkien työkaluja. Eteemme kiepsahtavalla tarjottimella on Vapaudenristin ritarikunnan vapaudenristin stansseja.
Entisaikoina muotit on kaiverrettu käsityönä, mutta nykyään ne tehdään tietokoneohjatuilla jyrsinkoneilla. Metallia täynnä oleva hissitorni on osa salia, jossa on jopa sata vuotta vanhoja puristimia. Stanssit kiinnitetään puristimeen, sulattamosta haetaan levyksi muokattua raakamateriaalia, ja sitten prässi puristaa legendaarisen Vapaudenristin muodon hopeaan.
– Se jättää jäljen kuin hiekkakakkumuotti. Mitalit taas leikataan materiaalista irti piparkakun tavoin, Rantanen esittelee.
Hissin tuomisia: lavallinen stansseja ja raakamateriaalia. Kuva: Tuomas Härmä
Suomessa on kolme virallista ritarikuntaa. Kultakeskus tekee kunniamerkit kaikille kolmelle eli Vapaudenristin ritarikunnalle, Suomen Leijonan ritarikunnalle ja Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnalle.
Kunniamerkkien antamisesta päättää Suomen Tasavallan presidentti eli ritarikuntien suurmestari, minkä jälkeen ne päätyvät koristamaan ansioituneiden ihmisten rintapieliä. Siinä välissä merkit on kuitenkin valmistettava.
Holvin puolella Rantanen esittelee erään kunniamerkin osia. Palapelin lailla yhteen lopulta tulevaa Suomen Leijonan ritarikunnan korkeimman luokan merkkiä eli suurristin rintatähteä on osina tallessa. Tekeminen on pitkäkestoista puuhaa.
– Tänä vuonna jaettavia merkkejä on alettu tehdä jo viime vuonna. Katsotaan ennakkotilausta ja sitä määrää, mikä edelliskerralla on tehty, ja mietitään niiden pohjalta paljonko tehdään. Kun on sopimus toimittamisesta, on myös toimitusvelvollisuus, minkä takia meillä on oltava tällaista puskuria, Rantanen selittää.
Lasinalusen kokoisessa merkissä on pohjaosa, jonka eri kohdille tehdään vielä erillisiä kultauksia ja emalointeja. Päälle tuleva leijonakin koostuu kolmesta osasta – renkaasta, joka pitää sitä paikallaan, punaisesta, emaloidusta alustasta sekä siihen päälle tulevasta kullatusta hopealeijonasta.
Ari-Pekka Rantanen esittelee Suomen Leijonan ritarikunnan suurristin rintatähteä. Kunniamerkkiin kuuluu myös itse risti nauhoineen. Kuva: Tuomas Härmä
Osien määrä ei kuitenkaan vedä vertoja monimutkaiselle ja -väriselle ortodoksien Pyhän Karitsan ritarikunnan komentajamerkille, joka on osina samassa hyllyssä. Mutta se ei liity enää maanpuolustukseen.
Kunniamerkeille ominaiset valkoiset emaloinnit tehdään Kultakeskuksen toisessa yksikössä, joka on keskittynyt emalointiin.
Eri asioita merkitsevät eri väriset nauhat risteille ja mitaleille tulevat taas pääosin Ranskasta. Sitäkin varten löytyy kaappi varaston kätköistä. Metritavarana keltaista, punaista ja violettia nauhaa odottamassa hetkeään.
Vaikka esimerkiksi arvomerkit ovat näyttäneet pitkään samalta, myös muotoilutyötä on silloin tällöin tehtävä. Mikko Joukainen nostaa esimerkiksi Ilmavoimien uudistuneen kunniamerkkijärjestelmän. Asiakkaalla oli valmis muotokieli ja suunnitelma tuotteista, mutta Kultakeskuksessa oli tehtävä pdf-tiedoston pohjalta lopulliset mallinnustyöt tuotteen valmistamista varten.
– Puolustusvoimilla, samoin kuin poliisilla, on nykyään käytössä myös aika paljon erilaisia kolikoita, joita vaihdetaan myös maailmalla vastaavien organisaatioiden kanssa kohdatessa vähän kuin keräilyesineinä. Niiden määrä lisääntyy jatkuvasti, joten niitä saamme onneksi suunnitella usein, Joukainen valottaa.
Sinisistä laatikoista löytyy myös pienoislipputangon pää. Kuva: Tuomas Härmä
Välillä yritykseltä pyydetään myös muuta kuin totuttuja tuotteita. On tehty sekä pienoislipputankojen että suurten paraatilipputankojen kärkipiikkejä. Muutama vuosi sitten valettiin pronssista kämmenen kokoinen panssarivaunu ja kiinnitettiin se jalustaan.
– Ja Panssariprikaatille tehtiin lipunnaulausvasara pronssista. Kun uusi prikaatin lippu naulataan tankoon jolla sitä kannetaan, sille tehtiin oma juhlavasara, jota ei käytetä muuhun, Rantanen muistelee.
– Monenlaisia tuotteita toivotaan ja kysytään, että voitteko tehdä tällaista. Ja aika harvoin sanotaan, että ei. Jos pystytään, niin tehdään, Joukainen tiivistää.
