Linnake raunioiden keskellä

Vuonna 1913 Venäjä aloitti Pietari Suuren nimeä kantaneen merilinnoituksen rakentamisen suojatakseen Pietarin kaupunkia.

Suunnitelma vaati suuria rannikkolinnakkeita Suomen ja Viron rannikoille. Venäjä kaavaili Porkkalan saaristossa sijaitsevaa Mäkiluodon ulkosaarta yhdeksi voimakkaimmin aseistetuksi linnakkeeksi.

Venäjän keisarin tavoitteet eivät koskaan kokonaan täyttyneet. Mäkiluodon rannikkolinnakkeen rakentaminen keskeytyi Venäjän luhistuessa sisällissotaan vuonna 1917.

Keskeneräisyydestä huolimatta Mäkiluotoon oli ehditty asentaa 203 mm:n rannikkopatteri. Saarella oli myös melkoinen arsenaali jalkaväen aseita.

Suomen sisällissodan puhjettua venäläiset sotilaat luovuttivat saaren Suomen punakaartille. Venäläiset myös tarjosivat teknistä apua ja koulutusta.

Punaisten aika saarella jäi lyhyeksi. Sotaonnen käännyttyä heidät käskettiin siirtymään puolustamaan Helsinkiä ja räjäyttämään rannikkopatteri ja muita rakenteita.

Sisällissodan päätyttyä Mäkiluoto siirtyi itsenäisen Suomen valtion omaisuudeksi. Saarelle lähetettiin Suomenlinnasta punavankeja työskentelemään vuoden 1919 alkuun asti.

Mäkiluoto talvi- ja jatkosodassa

Puolustusvoimat suunnitteli 1920-luvulla saaren linnoitusten uudelleen rakentamista, mutta työt pääsivät alkuun vasta vuonna 1931. 

Talvisodan alkaessa Mäkiluodolla oli järeä 305 mm:n tornipatteri, 203 mm:n tykkipatteri, ilmatorjuntapatteri ja betoninen tulenjohtotorni. Linnoitus pystyi suojaamaan ja majoittamaan satoja henkilöitä.

Talvisota sujui rauhallisesti. Joukot osallistuivat Etelä-Suomen ilmapuolustukseen, ja saari kärsi vain muutamasta heikosta ilmahyökkäyksestä.

Välirauhan aikana saaren ilmapuolustusta parannettiin. Uuden 305 mm:n patterin rakentaminen alkoi, mutta se ei koskaan valmistunut.

Jatkosodassa Mäkiluodon linnake pääsi suorittamaan muutaman taisteluammunnan.

Esimerkiksi elokuussa 1941 tykit avasivat tulen Tallinnasta vetäytyviä Neuvostoliiton aluksia kohti. Marras-joulukuun vaihteessa Mäkiluoto tulitti Hangon vuokra-aluetta tyhjentäviä neuvostoaluksia.

Saaren tykit saivat tiettävästi muutamia osumia viholliseen.

Linnake tuhotaan uudelleen

Mäkiluoto luovutettiin Neuvostoliitolle Moskovan välirauhassa osana Porkkalan vuokra-aluetta vuonna 1944.

Saari siirtyi takaisin Suomelle linnake räjäytettynä ja rakennukset vaurioituneina vuokra-alueen palauttamisen yhteydessä vuonna 1956.

Linnoitus uusittiin pääosin 1960-luvulla. Muun muassa vanha kasarmi ja asuintalo kunnostettiin.

Uusi tulenjohtotorni ja ruokala raken nettiin osittain räjäytetyn kasematin päälle. Seuraavien vuosikymmenien aikana linnoitusta kunnostettiin ja laitteistoa päivitettiin.

Sadat suomalaiset suorittivat alokas kautensa Mäkiluodossa kahdella eri aikavälillä, vuosina 1963-1976 ja 2000-2004. Saari muutettiin vartiolinnakkeeksi vuonna 2005. Vartiolinnaketta pidetään kunnossa, mutta se on miehittämätön, eli se voidaan ottaa käyttöön tarvittaessa.

Mäkiluodolla olevia rakennuksia, joille ei enää löytynyt tarvetta, romutettiin vuoteen 2015 mennessä. Muun muassa kasarmi ja henkilökunnan asunto purettiin.

Ennen Mäkiluodon palautusta Suomelle vuonna 1956, Neuvostoliitto räjäytti 1930-luvulla rakennetun tulenjohtotornin muun linnakkeen kanssa. Kuva: Laura Linna

Tunneliverkosto yhä käyttökunnossa

Nykyään Mäkiluodon raunioiden keskellä on kylmän sodan aikana rakennettu linnake tykkeineen ja kaupallinen radiomasto. Saaren kallioiden alla kiemurtelee sadan vuoden aikana rakennettu tunneli ja holviverkosto.

Saarella on kolme muistomerkkiä. Suurin on vuonna 1941 paljastettu veistos, joka muisti tuoreeltaan talvisotaa ja juuri alkanutta jatkosotaa.

Kaksi muuta muistomerkkiä ovat vaatimattomampia. Yksi kivi on omistettu Krimin sodassa vuosina 1853-1856 saarelle haudatuille ranskalaisille sekä brittiläisille merimiehille ja kolmas on Mäkiluodon Mac Elliotille. Tarinan mukaan Mac Elliot kuoli perheineen laivan haaksirikkouduttua Mäkiluodolle vuonna 1794.

 

Komentaja evp: ja sotatieteiden tohtori Ove Enqvist on kirjoittanut vuonna 2017 julkais- tun teoksen Mäkiluoto, kalastustukikohdas- ta rannikkolinnakkeeksi. Teosta myy muun muassa Kyrkstätts hembygdsförening

Muista katsoa Ruotuväen Instagramista video Mäkiluodon palvelusoloista ja nykyises- tä kunnosta. Videota varten on haastateltu linnakkeen entistä päällikköä, kommodori Marko Laaksosta ja saarella vuosia palvellutta yliluutnantti Keijo Pulliaista.