Haavisto: Suomen linja yhteisestä Nato-hakemuksesta Ruotsin kanssa yhä muuttumaton

Ulkoministeri Pekka Haavisto kertoi tiedotustilaisuudessaan, ettei Suomen kanta Nato-jäsenyyden hakemisesta yhdessä Ruotsin kanssa ole muuttunut Turkin lausunnoista huolimatta.

Ulkoministeri Pekka Haavisto piti tiedotustilaisuuden Suomen Nato-jäsenyyden ajankohtaisista kysymyksistä Ulkoministeriössä maanantaina iltapäivällä.

Tiedotustilaisuuden taustalla oli Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğanin sunnuntaina julkisuuteen tullut lausunto, jonka mukaan Turkki voisi joillain ehdoilla hyväksyä Suomen Nato-jäsenyyden nopeammalla aikataululla.

Haavisto kertoi Suomen olleen nopeasti yhteydessä Turkkiin sekä
presidentin kansliasta sekä ulkoministeriöstä sen jälkeen, kun lausunnot huomattiin. Turkista vahvistettiin, että keskusteluja Suomen hakemuksen ratifioinnista oli todella käyty. 

Haaviston mukaan Turkin ulkoministeri Mevlüt Cavusoglu kertoi, että keskustelussa on noussut esiin mahdollisuus ratifioida jäsenyys jo nykyisen Turkin parlamentin aikana, eli ennen maaliskuun loppua.

 Haavisto sanoi Suomen "vahvana toiveena" koko ajan olleen edetä Nato-prosessissa yhdessä Ruotsin kanssa.

– Ruotsi on meille läheisin yhteistyökumppani turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa, ja tältä osalta linjamme ei ole muuttunut, Haavisto sanoi. 

– Suomen ja Ruotsin jäsenyysprosessien yhtäaikainen eteneminen vahvistaisi Naton toimintakykyä, ja Itämeren alueen ja koko Naton turvallisuutta.

Ehtoja ratifioinnille

– Erdoganin lausuntoon näytti liittyvän myös joitakin ehdollisuuksia, ja sen vuoksi on varmasti tarpeen käsitellä kaikkia näitä lausuntoja varovasti tässä vaiheessa, Haavisto sanoi.

Haaviston mukaan ehdollisuuksista ei ole tarkempia yksityiskohtia, mutta totesi, että ajatus Suomen hakemuksen ratifioinnista näyttää kuitenkin nyt edistyvän.

Haavisto korosti puheessaan Suomen suhtautuvan erittäin vakavasti Turkin huoliin terrorismin torjunnasta, ja totesi erilaisten provokaatioiden mahdollisesti hidastavan ratifiointeja.

Provokaatioilla Haavisto viittasi todennäköisesti Tukholmassa tammikuun aikana tapahtuneisiin protesteihin. Äärioikeistolainen poliitikko Rasmus Paludan poltti Koraanin Turkin suurlähetystön edessä, ja mielenosoittajat nostivat Erdoğania muistuttavan nuken roikkumaan köydestä pää alaspäin Tukholman kaupungintalon lähistöllä.

Haavisto sanoi tapahtumien olevan "hyvin onnettomia tapauksia." 

 – Olemme nähneet provokaatioista hyvin, että pienillä, symbolisilla tapahtumilla voi olla valtavan suuri merkitys, ja silloin tietysti tulee tämä ajatus mieleen, että joku voi niitä ihan tietoisesti tuottaa, Haavisto sanoi.

Haavisto joutui keskeyttämään tiedotustilaisuuden hetkellisesti yhteysongelmien vuoksi. Kuva: Marianna Kalske

"Emme näe vaihtoehtoa, että vain toinen hyväksyttäisiin"

Haavisto totesi toivovansa sekä Suomen että Ruotsin tulevan hyväksytyksi jäseniksi viimeistään heinäkuussa Vilnassa pidettävässä Naton huippukokouksessa.

– Meidän käsityksemme tilanteesta on, niin kuin olen aikaisemminkin sanonut, että kummankaan Nato-taival ei ole noussut pystyyn. On viivästyksiä, on aikatauluviivästyksiä, ne ovat valitettavia, mutta emme näe sitä vaihtoehtoa lainkaan, että vain toinen maista hyväksyttäisiin Naton jäseneksi, hän sanoi.

Haavisto mainitsi muiden Nato-maiden, kuten Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian, lupaamien turvatakuiden vahvistavan Suomen varmuutta edetä rauhallisesti jäsenyysprosessissa.

Turkin ulkoministeri Cavusoglu vierailee huomenna tiistaina Tallinnassa, jolloin hän Haaviston mukaan tulee todennäköisesti kommentoimaan ratifiointeja. 

Turkin lisäksi Unkari ei ole vielä ratifioinut Suomen Nato-hakemusta. Arvion mukaan maan parlamentti käsittelee asiaa helmi-maaliskuussa.