Liki yhdeksän kymmenestä suomalaisesta pitää sodankäyntiä rajoittavia sääntöjä tarpeellisina
Erityisesti yksi asia yllätti Suomen Punaisen ristin teettämässä kyselytutkimuksessa.
Geneven sopimusten laatimisesta tulee 12. elokuuta 2024 kuluneeksi 75 vuotta. Suomen Punainen Risti selvitti juhlavuoden kunniaksi suomalaisten käsityksiä ja tietämystä sodasta ja sen oikeussäännöistä.
Kyselytutkimukseen vastanneista 88 prosenttia koki tarpeelliseksi, että sodankäynnille asetetaan rajoituksia. Lisäksi 76 prosenttia oli sitä mieltä, että sodan tai aseellisen selkkauksen aikana taistelijoiden tulisi välttää siviiliuhreja niin paljon kuin mahdollista, vaikka se vaikeuttaisi sotilaallisten tavoitteiden saavuttamista.
Määrä voi kuulostaa alhaiselta, mutta Suomen Punaisen Ristin oikeudellinen neuvoja, Jani Leino kehottaa tarkastelemaan lukuja tarkemmin.
– Tässä olisin tarkkana, kun käytetty sanamuoto oli "vaikka se vaikeuttaisi sotilaallisten tavoitteiden saavuttamista". En usko, että tulos olisi sama, jos olisi kysytty yleisesti siviiliuhrien välttämisestä. Uskoisin, että saatu luku olisi korkeampi, Leino huomauttaa.
Leino kertoo, että sanamuoto on suora suomenkielinen käännös kansainvälisestä kyselystä. Suomessa tehtyyn kyselyyn vastasi 1750 16–79-vuotiasta henkilöä, joista 20–35-vuotiaita oli jopa 1000.
– 20–35-vuotiaat on kätevä otos. Myös kokonsa puolesta, mutta myös siksi, että se ikäluokka joista merkittävä osa on käynyt viimeisimpänä varusmiespalveluksen. Täten tiedot ovat tuoreessa muistissa, Leino kertoo.
Suomen Puolustusvoimissa tietoisuuden levittäminen sodan oikeussäännöistä on keskeinen osa sotilaskoulutusta.
Leino kertoo, kuinka sotilaskoulutuksen taso korreloi myös tietämystä. Reserviupseerikoulun käynneillä tietoisuus sodan säännöistä ja opetuksen saamisesta oli korkeampi kuin esimerkiksi aliupseerikoulun käynneillä tai miehistötehtäviin kouluttautuneilla.
Lisäksi ihmiset ovat nykyään sopimuksista paremmin tietoisia kuin vaikka kolmekymmentä vuotta sitten, jolloin Leino itse kävi varusmiespalveluksen.
Suomalaiset perillä oikeuskäytännöistä
Leino kokee suomalaisten olevan hyvin tietoisia sodankäynnin säännöistä ja niiden merkityksestä.
– Mikä on todella positiivista, on että lähes 90 prosenttia vastanneista oli kuullut Geneven sopimuksista. Lisäksi 74 prosenttia 16–79-vuotiaiden joukossa kokee tuntevansa sodankäynnin sääntöjä edes vähän, Leino iloitsee.
Hän kuitenkin kertoo olleensa yllättynyt, että noin puolet vastanneista koki, ettei sopimuksilla ole mitään todellista merkitystä. Tälle Leino uskoo syyksi harhaluulon, etteivät sopimukset olisi aidosti tehokkaita.
– Niin sanotuille tavallisille kansalaisille tulee helposti mielikuva, että sopimukset olisivat tehottomia. Se on hyvin ymmärrettävää. Suurin osa on aiheen kanssa tekemisissä vain silloin, kun tiedotusvälineissä raportoidaan erinäisten loukkauksien ja kauheuksien tapahtuneen, Leino selittää harhaluuloa.
– Sitten kun aiheeseen pääsee enemmän sisään, näkemys sopimusten vaikutuksista muuttuu, Leino lisää.
Tieto sodan sääntöjen loukkauksista leviää nykyään Leinon mukaan jatkuvan digitaalisen uutisvirran, matkapuhelimien ja sosiaalisen median välityksellä nopeammin kuin koskaan aiemmin. Ennen vanhaan saimme vähemmän tietoa ylipäätää, ja se saattoi tulla päiviä, jopa viikkoja myöhemmin.
Kyselytutkimuksen toteutti Suomen Punainen Risti yhdessä tutkimusyhtiö Verianin kanssa.
