Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Laura Linna

Kuvassa hävittäjälentokone

Hävittäjät lensivät harjoituksissa myös hyvin lähellä maata.

Liittolaisten kanssa lennokasta yhteistyötä Baana 23 -harjoituksessa – Myös paikalliset pääsivät tunnelmaan

Felix Rahiala

Ilmavoimien Baana 23 -harjoituksessa harjoiteltiin nousuja ja laskuja maantietukikohtaan niin päivä- kuin yölento-olosuhteissa.

Harjoitukseen osallistui tänä vuonna ensimmäistä kertaa Norjan kuninkaalliset ilmavoimat F-35-hävittäjineen sekä Ison-Britannian kuninkaalliset ilmavoimat Eurofighter Typhoon -hävittäjineen. Kyseisillä koneilla ei ole aiemmin laskeuduttu suomalaiseen maantietukikohtaan. 

Harjoituksessa mukana ollut kalusto oli pääosin F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjiä, jollaisilla Suomessa on operoitu jo yli kaksikymmentä vuotta. Lentotoimintaan osallistui myös Ilmavoimien HAWK- ja PI-12 -lentokalustoa.

Harjoituksen johtaja, Hävittäjälentolaivue 31:n komentaja, everstiluutnantti Rami Lindström, oli mielissään yhteistyön syvyydestä. 

– Yhteistyö on sujunut hyvin saumattomasti, esimerkiksi yleinen kommunikointi, toimintatavat ja radiopuhelinliikenne ovat osa normaalia toimintaa. Myös liittolaismaiden kalustojen kuumatankkaukset, eli lentokoneiden tankkaaminen moottorien käydessä, sujui samalla tavalla ja samalla henkilöstöllä kuin oman kaluston tankkaus, Lindström kertoo tekemistään havainnoista harjoituksia seuratessaan.

Yhteistyön sujuvuutta liittolaisten kanssa helpotti etukäteen tehty valmistautuminen. 

– Liittolaisilla oli paljon kysymyksiä, joihin vastasimme etukäteen kirjallisesti. Britit myös tukeutuivat Hävittäjälentolaivueeseen, ja lensivät Hornet-simulaattorilla. Norjalaiset eivät kuitenkaan käyneet Suomessa etukäteen, vaan tulivat suoraan Örlannista Tervoon, Lindström valaisee.     

Lindström kertoo, että myös viranomaisten kanssa yhteistyö sujuu, vieläpä erinomaisesti.

– Kaikki viranomaistoimijat ovat mukana yhteistyössä, mikä on vahvuutemme. Tästä voimme Suomessa olla ylpeitä, Lindström selostaa.


F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjä mahtuu mukavasti tavallista leveämmälle maantielle. Kuva: Laura Linna

Lentotoimintaa harjoitellaan nimenomaan maantietukikohdassa, jotta lentokaluston hajauttaminen nopeasti eri puolille Suomea onnistuu tarvittaessa. Operointi useista tukikohdista koordinoidusti on Ilmavoimien taistelutavan ydintä.

– On ollut hienoa, että olemme päässeet jakamaan omaa erityistä osaamistamme liittolaisillemme, Lindström iloitsee.

Maantietukikohta on lentokoneiden varalaskupaikalle, eli tietylle valtatien osuudelle, perustettu tilapäinen lentotukikohta. Normaalisti tieosuutta käytetään siis tieliikenteessä, mutta poikkeusoloissa sitä voitaisiin käyttää Ilmavoimien lentotoimintaan.

Monissa liittolaismaissa maantietukikohtien ylläpidosta on luovuttu, mutta Suomi on jatkanut niiden ylläpitoa. 

Tämän vuoden harjoitus järjestettiin Tervossa, jossa ei ole kahteenkymmeneen vuoteen harjoiteltu. Näkyvä osa yhteistyötä Tervon kunnan kanssa oli yleisöpäivä, jolloin kiinnostuneet pääsivät tutustumaan harjoitukseen ja F/A-18 Hornet -hävittäjään yleisöpäivässä 19. syyskuuta. Paikalla oli jopa yli 500 henkeä. 

Harjoittelu jatkuu seuraavalla viikolla myös Tervon maantietukikohdassa, kun Ilmavoimien pääharjoitus Ruska 23 alkaa 25. syyskuuta. 

Kyseinen ilmaoperaatioharjoitus on Baanaa laaja-alaisempi harjoitus, jossa harjoitellaan niin ilmataistelua kuin taistelua tukikohdasta, jälleen yhdessä liittolaisten kanssa.