"Meillä on kotikenttäetu ja me pidämme siitä kiinni" – Liittolais- ja viranomaisyhteistyö tukee Suomen meripuolustusta
Merivoimat juhlistaa vuosipäiväänsä tänä vuonna poikkeuksellisin tavoin.
Olosuhteiden ja toimintaympäristön tunteminen on ollut Suomen merivoimien historian aikana itsestäänselvyys, kertoo komentajakapteeni Mikael Tammisalo Rannikkolaivastosta Sotataidon ytimessä -podcastissa.
– Merivoimat operoi ja harjoittelee omalla toiminta-alueellaan jatkuvasti, eli meillä on kotikenttäetu ja me pidämme siitä kiinni.
Merivoimien vuosipäivää juhlistava jakso käsittelee Suomen meripuolustuksen vahvuuksia ja historiaa. Podcastin vetäjänä toimii komentaja Ville Vänskä Merivoimien esikunnasta.
Vaikka Suomi onkin nykyään osa liittokuntaa, oman meritoimintaympäristön tuntemus on keskeinen vahvuus. Myös rannikon turvaaminen rannikkojoukoilla, jotka ovat suomalainen erikoisuus osana meripuolustusta, on tärkeää. Merivoimilla on lisäksi pitkät perinteet rannikkotykistöstä, jota on viime aikoina uudistettu liikkuvampaan suuntaan.
Kuitenkin Merivoimien tärkeimpiä tehtäviä on turvata meriyhteyksiä yhdessä viranomaisten ja liittolaisten kanssa.
– Noin 95 prosenttia Suomen ulkomaankaupan tavaraliikenteestä kulkee meritse, eivätkä merikuljetukset ole korvattavissa millään kuljetusmuodolla, Vänskä kertoo.
Tammisalo täydentää Vänskää tarkentaen meriyhteyksien tavoitteeksi jatkuva esteetön tavaravirta ja että kauppamerenkulun toimijat uskaltavat operoida Suomen alueella, jotta Suomen kokonaisturvallisuus toteutuu.
Nato-liittouman myötä Itämeren valvonta ja tilanneymmärrys on parantunut, minkä vuoksi merireittien suojaaminen on entistä tehokkaampaa. Vänskän mukaan liittouman tuomat muutokset eivät ole itsestäänselviä.
– Suomen sotilaallinen liittoutuminen on varmasti suurin tai mullistavin tekijä toisen maailmansodan jälkeen suomalaisessa turvallisuudessa. Merivoimat tietysti muiden puolustushaarojen tavoin vielä opettelee ja hakee rooliaan Natossa.
– Menestyminen nykyaikaisessa sodankäynnissä edellyttää muutoksen ymmärtämistä ja siihen mukautumista, hän lisää.
Tulevaisuutta varten tehdyt Merivoimien investoinnit kuten Pohjanmaa-luokan monitoimikorvettien rakentaminen vain nostattaa Suomen meripuolustuksen suorituskykyä.
– Korvetteja tarvitaan siihen ja sotalaivoja ylipäänsä, että me kykenemme operoimaan siellä merellä pitkäkestoisesti ja kykenemme turvaamaan ne meidän meriyhteytemme muuallakin kuin meidän omalla rannikollamme. Taistelualukset ovat keskiössä merisodankäynnissä vielä tulevina vuosikymmeninä, Tammisalo kertoo.
Yleisölle viihdettä tulevaisuudessa harvemmin
Merivoimat viettää tänä kesänä 108-vuotispäiväänsä 9. heinäkuuta. Vuosipäivää vietetään vuonna 1790 käydyn Ruotsinsalmen toisen meritaistelun kunniaksi.
Tänä vuonna kuitenkin perinteiset suuret juhlaparaatit ovat jääneet pois, sillä Merivoimat vastasi 4. kesäkuuta puolustusvoimain lippujuhlan päivän valtakunnallisen paraatin järjestelyistä, kertoo Merivoimien komentaja, kontra-amiraali Tuomas Tiilikainen.
Lisäksi Merivoimat osallistuu heinäkuun lopulla Hamina Tattoo -musiikkitapahtumaan.
– Merivoimat juhlistaa jatkossa vuosipäivää yleisötapahtumalla harvemmin. Muutoin vuosipäivää juhlitaan pääsääntöisesti sosiaalisen median kanavilla.
Tiilikaisen mukaan Yleisötapahtuman järjestäminen keskellä lomakautta on on aiheuttanut lisääntynyttä työkuormaa sekä haasteen oman henkilöstön lomien suunnitteluun ja käyttöön.
– Merivoimien valmiudesta ei kuitenkaan tingitä, vaan valmius pidetään lomajaksoinakin yhtä korkealla kuten vuoden muinakin aikoina, Tiilikainen vakuuttaa.
Merkkipäivää juhlistetaan podcast-jakson lisäksi Merivoimien toimintaan liittyvillä julkaisuilla pitkin viikkoa.
Sotataidon ytimessä -podcast-jakson voit kuunnella täältä: https://open.spotify.com/episode/4spLLacWzmhXfUvDwQfAZ6?si=e33d6efb94564369
