Leopardit vyöryivät kaupunkiin – Jääkärit harjoittelivat hyökkäämistä kaupunkialueella yhdessä taistelupanssarivaunujen kanssa
Vaunuista on rakennetulla alueella eniten hyötyä yhdessä jalkaväen kanssa, sanoo Sapeli-harjoituksen johtaja, eversti Matti Honko.
Taistelu käy kiivaana, kun kaupunkijääkärit valtaavat vihollisen hallitsemia taloja yksi kerrallaan. Viereisellä soratiellä Leopard-panssarivaunu pöllyttää hiekkaa lähestyessään kohdetta. Auringon paahtamassa Santahaminassa on meneillään Kaartin jääkärirykmentin johtama Sapeli 1/24 -harjoitus.
Harjoitustilanteessa kaupunkijääkärikomppanian tehtävänä oli vallata vihollisen hallitsemat rakennukset yhdessä panssarivaunujoukkueen kanssa.
Tavoitteena oli oppia jalkaväen ja vaunun yhteistyötä kaupunkitaistelussa.
Sapeli-harjoituksen johtaja, eversti Matti Honko arvioi harjoituksen päätyttyä hyökkäyksen sujuneen onnistuneesti.
– Harjoitusvedossa nähtiin, että on menty mukavasti eteenpäin verrattuna eiliseen. Lopussa huomasin, että jalkaväki osasi jo hyvin suojata ja koordinoida vaunujen liikettä, Honko sanoo.
Sapeli-harjoitus on iso kokonaisuus, johon osallistuu noin 5 000 sotilasta, joista 3 800 on varusmiehiä, 500 reserviläisiä ja loput henkilökuntaa. Mukana on noin 940 Puolustusvoimien ajoneuvoa.
Erityisen lisämausteen harjoitukseen ovat tällä kertaa tuoneet kaupunkitaisteluun käytetyt taistelu- ja rynnäkköpanssarivaunut.
Harjoitukseen on osallistunut 18 Leopard 2A4 -taistelupanssarivaunua, yhdeksän BMP-2-rynnäkkövaunua ja 68 panssaroitua miehistönkuljetusvaunua.
– Ainakaan viimeiseen kolmeen vuoteen tällaista harjoitusta ei ole järjestetty, Honko sanoo.
Uudenmaan puolustusharjoituksessa on ollut mukana joukkoja Kaartin jääkärirykmentistä, Panssariprikaatista, Utin jääkärirykmentistä, Porin Prikaatista ja Jääkäriprikaatista.
Honko kertoo, että laajan Sapeli-harjoituksen päätavoitteena on ollut isompien joukkokokonaisuuksien yhteistoiminnan kehittäminen.
– Harjoituksen lähestyessä loppuaan, olen tyytyväinen, koska tavoitteisiin on mielestäni päästy, Honko kehuu.
Harjoituksen johtaja, eversti Matti Honko oli tyytyväinen joukkojensa nopeaan kehitykseen. Kuva: Elias Harinen
Leopardeissa järeä tykki
Taistelupanssarivaunujen luonnollinen ympäristö on metsämaastossa ja peltoaukeilla, mutta minkälaista käyttöä niille on kaupunkitaistelussa?
– Leopard-vaunu on liikkuva tykki, jolla pystyy ampumaan suoraa ammuntatulta hyvin tarkasti sinne minne tarvitsee. Vaunu on kuitenkin haavoittuva, jos se joutuu tiiviisti rakennusten väliin. Sen takia sitä käytetään vähän kauempaa antamaan tulitukea, Honko kertoo.
Hongon mukaan pelkillä vaunuilla hyökkääminen ei kuitenkaan ole optimaalista.
– Yksinään minä en niitä käyttäisi, vaan nimenomaan yhdessä jalkaväen kanssa. Silloin niistä on eniten hyötyä.
Leopard-vaunujen pääase on 120 mm:n panssarivaunukanuuna, jolla pystyy ampumaan myös sirpaleammuksia.
– Paljon mieluummin minä tekisin esimerkiksi kaartinjääkäreiden rynnäkkömurron tuolla tykillä, kuin veisin ihmiset siihen viereen kiinnittämään panoksen ja tekemään reikää seinään, Honko valottaa.
Honko pitää vaunujen ja jalkaväen yhteisharjoitusta rakennetulla alueella erittäin tärkeänä, koska panssarivaunut ovat olennainen osa myös kaupungissa tapahtuvia taisteluita.
– Mukana oleville varusmiehille harjoitus on loistava. Esimerkiksi kaupunkijääkärit voivat oppia yhteistoimintaa, kommunikointia ja koordinointia vaunujen kanssa. On tärkeää saada sovitettua tuli ja liike, ja tietää kuka etenee milloinkin. Mielestäni siinä on menty harjoituksen aikana hyvin eteenpäin.
Toukokuun viimeisellä viikolla järjestetyssä Sapelissa harjoiteltiin Uudenmaan puolustamista. Kuva: Elias Harinen
"Siistiä päästä Leopardin ohjaajaksi"
Parolasta, Panssariprikaatista harjoitukseen osallistuva alikersantti Mikko Ihamäki viettää Sapelissa palveluksensa loppusotaa.
Ihamäki suorittaa palvelustaan Leopard 2-panssarivaunun johtajana.
– Ennen inttiä oli jo mielessä, että haluaisin panssarivaunun ohjaajaksi ja ei kyllä kaduta yhtään. On ollut siistiä, Ihamäki hehkuttaa.
Ihamäki kertoo, että kaupunkimaastossa toimiminen on tullut Sapeli-harjoituksessa uutena elementtinä.
– Harjoituksessa ei ole ollut niin paljoa vaunujen itsenäistä toimintaa, vaan yhteistyö jalkaväen kanssa on korostunut, Ihamäki kertoo.
Vaunun johtajana toimivan Ihamäen mukaan kaupunkimaastossa tulee olla erityisen tarkka
– Johtajan pitää ottaa huomioon erityisesti se, että kaduilla liikkuu paljon jalkaväkeä vaunujen sivuilla, kun etenemme. Täytyy olla rauhallinen, eikä turhaa kiirehtiä, ettei pääse sattumaan mitään vahinkoja.
Ihamäki kertoo, että taistelutilanteessa jääkärit osoittavat vaunulle maalit, jonka jälkeen vaunut käyvät ampumassa ja peruuttavat taas pois.
– Harjoitus on ollut positiivinen kokemus, ja kyllä tästä on paljon hyödyllisiä asioita tarttunut mukaan, parin viikon päästä reserviin siirtyvä Ihamäki toteaa.