Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Olli Nurminen

Kuvassa upseerioppilas Vilhelm Vähäsilta

Santahaminasta Niinisaloon ja sieltä Haminaan. Useat palveluspaikat ovat antaneet Vähäsillalle mahdollisuuden nähdä varusmiespalveluksen eri puolia.

Lentotiedustelua ja kokouspöytäkirjoja

Akseli Köngäs

Reserviupseerikoulun 262-kurssin oppilaskunnan puheenjohtaja, upseerioppilas Vilhelm Vähäsillan palveluksessa yhdistyy tiedustelu ja hallinnolliset tehtävät.

Tapaamme upseerioppilas Vilhelm Vähäsillan Haminassa metsässä lähellä Reserviupseerikoulua. Harjoituksen päätöspäivänä itikoiden keskuudesta erottuvat maastonväriseksi värjätyt tiedustelijan kasvot.

Painavine kantamuksineen Vähäsilta on rämpinyt metsän läpi harjoitusalueelta sovitulle tapaamispaikalle, josta siirrymme Reserviupseerikoululle. Kenttävarustuksen kevennettyään ja kasvot putsattuun Vähäsilta avaa polkuaan palvelustehtäväänsä.

– Alkuperäiset suunnitelmat ei ehkä ollut sitä, mitä nyt tehdään, Vähäsilta aloittaa.

1/23 saapumiserässä aloittaneella Vähäsillalla oli tarkoitus hoitaa varusmiespalvelus puolessa vuodessa pois alta ja siirtyä syksyllä opiskelemaan Helsingin yliopistossa. Suunnitelmat kuitenkin muuttuivat alokaskauden myötä.

Palveluspaikasta toiseen

Palveluksensa Vähäsilta on aloittanut Kaartin jääkärirykmentissä Santahaminassa. Siellä hän kertoo kiinnostuneensa lentotiedustelusta, jonne hän tuli valituksi.  

Alokaskauden jälkeen hän siirtyi Niinisaloon lentotiedustelukomppaniaan, jossa hän pääsi syventymään lentotiedusteluun.

– Alkuun käytiin K-kauden perusohjelmisto läpi. Käytiin maastoharjoituksissa ja sillä lailla, mitä muissakin liittyy K-kauteen, mutta vähän pikakelauksella, Vähäsilta avaa koulutustaan.

– Sen jälkeen alettiin pumppaamaan lennokkioppia tai lentotiedusteluoppia seuraavat viikot, hän lisää.

Tässä vaiheessa Niinisalossa kaikille lentotiedusteluun valituille henkilöille opetettiin yhdessä lentotiedustelua, kuten teoriaa järjestelmistä ja suorituskykyyn liittyviä asioita. 

Vähäsilta tuli valituksi aliupseerikurssille kuvantulkintalinjalle, jossa hän pääsi syventymään tunnistamineen. Aliupseerikurssilta Vähäsilta valittin reserviupseerikurssille, joka tarkoitti hänelle muuttoa Haminaan.

Reserviupseerikoulussa Vähäsilta on saanut oppeja lentotiedustelun lisäksi myös perinteisemmästä tiedustelusta. Kuva: Olli Nurminen

Reserviupseerikoulun opit

Vähäsilta kertoo oppineen Reserviupseerikoulussa paljon. Hänen linjansa on tiedustelutulenjohto, jota hän ei juurikaan ennen kurssin alkamista ehtinyt harjoitella.

–  Pieni orientaatio kerettiin Niinisalossa saada tulenjohtamisen sisältöön. Muuten sitten ilman mitään pohjaa tänne tultiin, Vähäsilta kertoo.

Vaikka Vähäsilta saapui Haminaan ilman kovin laajaa tietämystä tulenjohtamisesta, on hän hyvän opetuksen myötä saanut asioista kiinni.

– Äärimmäisen loistavaa opetusta. Kun tunnit alkoivat, niin on heti jäänyt mieleen, että mitä pitää tehdä ja miten pitää tehdä, Vähäsilta kuvailee.

Rukissa saatuja oppeja hän pitää hyödyllisenä, vaikka kaikki eivät suoraan liittyisi lentotiedusteluun.

– Ehdottomasti tulee opeista tulemaan hyötyä. Ikinä ei voi tietää, jos jossain tehtävissä tarvitaan jotain muuta osaamista.

Mies tehtävien välissä

Vähäsillan palveluksessa yhdistyy kaksi erilaista tehtävää: tiedustelutulenjohdon kurssin suorittaminen ja Reserviupseerikoulun oppilaskunnan hallituksen puheenjohtajana toimiminen.

– Suoraan sanottuna aika hektistä hommaa on, Vähäsilta toteaa.

Kurssi vie itsessään paljon aikaa ja puheenjohtajana toimiminen tuo omanlaisen painolastin siihen päälle.

Perinteikäs ja arvostettu rooli opkh:n puheenjohtajana vie aikaa palveluksesta, mutta Vähäsilta ei koe tätä uhkana. Hän korostaa siviilissä saadun osaamisen merkitystä tasapainon löytämisessä.

–  Omatun kokemuksen kautta osaa suhtautua ja katsoa asioita siitä näkökulmasta, että käsketyt asiat tulevat hoidettua tiettyihin aikamääreisiin mennessä, Vähäsilta tiivistää.

Erityisesti Vähäsilta korostaa viime vuonna saatua kokemusta Suomen Lukiolaisten Liiton varapuheenjohtajana. Järjestön johdossa toimiminen auttaa Vähäsiltaa toimimaan erilaisissa tilanteissa ja tehtävissä, myös kiireen alla.

– Ensin tietysti kurssi, ja sen jälkeen hallitukseen liittyvät tehtävät, hän kertoo prioriteeteistään.

Oppilaskunnan toimisto eli niin sanottu "kanakoppi" on tullut Vähäsillalle tutuksi hänen hoitaessaan oppilaskunnan asioita. Kuva: Olli Nurminen

Hallituksen johtaminen

Oppilaskunnan puheenjohtajan työhön sisältyy paljon edustamista. Vähäsilta osallistuu puheenjohtajan roolissa erilaisiin tilaisuuksiin. Erityisesti koulun johtoon Vähäsilta on paljon yhteyksissä niin suoraan kuin oppilaskunnan kuraattorin kautta.

– Välillä käydään koulun johtajan kanssa hallituksen tilannekatsauksia läpi, Vähäsilta nostaa esimerkiksi.

Puheenjohtajan työhön sisältyy yleistä johtamista, kuten hallitustyöskentelyn valvominen. Esimerkiksi se, että kaikilla jaoksilla toiminta rullaa ja hommat etenevät. Lisäksi työhön kuuluu esityslistojen ja budjettien tekemistä.

– Perus sähköpostien lähettämistä, kommunikointia ja viestintää ihmisten kanssa ja ihan perus kokousten johtamista, Vähäsilta luettelee.

Hallituksen isoin ponnistus on kurssin kurssijuhla, jota Vähäsilta kuvailee koko hallituksen projektiksi, vaikka päävastuu onkin kurssijuhlajaoksella.