Lentokoneiden räjähdysmäiset palot vaativat kentille parhaan mahdollisen pelastuskaluston

Ilmavoimien uusi vaahtoauto saapuu nopeasti paikalle sammuttamaan lentokonepalojen suuretkin polttoainemäärät.

Lentokenttäpelastus asettaa tarkat suorituskykyvaatimukset pelastuskalustolle. Nopeasti roihuavat palot ja suuret polttoainemäärät vaativat sammutuskalustolta joustavuutta.

Ilmavoimissa otettiin vuosi sitten käyttöön uusi vaahtoauto Saurus AFSC55/4, yksinkertaisemmin vaahtoyksikkö. Moderni kalusto vastaa käytössä olevien lentokoneiden pelastustoimiluokituksia ja vastaa yhä paremmin pelastajien tarpeita. 

– Ydintehtävämme on antaa nopea reaktio ja ensiapu lento-onnettomuustilanteissa, sotilaspalopäällikkö Jori-Pekka Wiklund avaa.

Hankinnassa piti ottaa huomioon lentokenttien määräykset ja Puolustusvoimien monipuoliset käyttökohteet, jotka vaihtelevat kiitotiepaloista hälytyksiin maastossa.

– Siviili-ilmailutoiminta antaa meille tarkat määräykset ajoneuvon ominaisuuksille. Meidän pitää esimerkiksi tavoittaa mahdollinen sotilaskone enintään kolmessa minuutissa, Wiklund täsmentää.

Vuoden aikana Puolustusvoimien uusi vaahtoyksikkö on saanut näyttää kyntensä harjoituksissa ja tositehtävissä. 

Wiklundin mukaan se on suoriutunut tehtävästään mallikkaasti. Suuria puutteita ei ole löytynyt.

Siellä missä tarvitaan

Siviilipuolen lentokenttäpelastusajoneuvot on suunniteltu lentokentille. Puolustusvoimien ajoneuvona vaahtoyksikön pitää pystyä toimimaan lentokentillä, maastossa ja sodan aikana. 

Varusteineen 24 450 kilon painoinen sammutusauto on rakennettu Scanian P460B 6x6HZ/4550 CP31L:n alustalle, jolle Saurus on sovittanut tarvittavat varusteet. Maastokuvioineen ja jykevine pyörineen vaativakaan maasto ei ole ongelma ajoneuvolle.

Maastoon optimointi ei pidättele vaahtoyksikköä suoralla. Dieselkäyttöinen moottori kiihdyttää ajoneuvon yli sadan kilometrin tuntivauhtiin   täysillä vesitankeilla.

– Itse en ole täysiä päässyt ajamaan, koska liikenteessä pitää huomioida oma ja muiden turvallisuus, vaahtoyksikön kanssa tiivistä yhteistyötä tekevä pelastusaliupseeri Riku Saari pohtii.

Sodan ajan tarpeita vastaamaan nosto-ovien takaa löytyy esimerkiksi rauniopelastusvälineitä ja korkeapainenostotyynyjä. Ajoneuvossa on myös alustasumu, jolla saadaan koko auton mitalta paineellista vettä auton alustasta.

Vesitykki katolla

Vaahtoyksiköstä on riisuttu paljon pois sellaista, mitä on siviilipelastusajoneuvoissa. Maavoimien ajoneuvoista löytyvä generaattori on jätetty kokonaan pois. Painon keventämiseksi kaapeissa on akkukäyttöiset hydrauliikkalaitteet.

– Omasta mielestä näillä on paljon nopeampaa toimia. Otat kaapista levittimen, painat nappia ja olet valmis käyttämään levittimiä, Saari puntaroi.

Lentokenttäpelastuksessa suuret vesimäärät ja vaahdon käyttö ovat keskiössä.  

Yhteensä ajoneuvoon mahtuu 5 500 litraa vettä. Lisäksi kyytiin mahtuu 400 litraa vaahtoa, joka on tehokas tapa saada nopea vaikutus sammutettavaan kohteeseen. Vaahto tekee palon päälle tietynlaisen kalvon, joka tukahduttaa liekin.

Vaahtoyksikkö kulkee moitteettomasti myös maastossa jykevien renkaiden ansiosta. Kuva: Elmeri Lehti

Suuret vesimäärät on näppärä tyhjentää vaahtoyksikön katolle asennetusta etäohjattavasta vesitykistä. Hytistä sähköisesti ohjattuna saadaan parhaimmillaan 3 500 litraa vettä minuutissa.
Vaahto saadaan käyttöön nappia painamalla. Pumpun käyttöpaneelista voidaan helposti asettaa sopiva sekoitussuhde vaahdolle. Kaikista ajoneuvon ulostuloista, jopa kattotykistä, saadaan hetkessä vaahtoa. 

Lisäksi autossa on 250-kiloinen jauhesammutin, joka toimii varajärjestelmänä. Se on tarpeen, jos ajoneuvo esimerkiksi menettäisi virrat.

Vaahtoyksikkö sopii mainiosti lentokenttäympäristöön. Lentokoneilla on omat pelastustoimintaluokitukset, jotka riippuvat esimerkiksi koneen koosta sekä matkustaja- ja polttoainemäärästä. 

– Vaahtoyksikkö täyttää hienosti kaikki Ilmavoimien lentokoneiden pelastusluokitukset, Wiklund kertoo.

Tilaa pukeutua

Uudessa ajoneuvossa on panostettu miehistön mukavuuteen. Helppokäyttöisten kosketusnäyttöpäätteiden avulla niin kattotykin kuin pumppujen käyttö on sukkelaa. 

Lisäksi matkustamoon on hyvillä tilaratkaisuilla saatu lisäsenttejä nopeaa pukeutumista varten. Hyttiin mahtuu kuskin ja apukuljettajan lisäksi neljä miehistön jäsentä. 

– Edellisessä sammutusautossa tuli ahdasta, jos kaksi miestä yritti pukeutua takapenkillä samanaikaisesti, Saari selittää.

Normaalissa päivystystilanteessa ajoneuvo on miehitetty yksikönjohtajalla ja kahdella miehistön jäsenellä. Harjoituksissa koko takapenkkirivi tulee käyttöön.

Lennoston palokunta vastaa ensisijaisesti lentopelastuksesta ja omasta varuskunnastaan. Sopimus pelastuslaitoksen kanssa kuitenkin velvoittaa auttamaan kaikissa pelastustehtävissä, jos tarve vaatii.