"Lennokit ovat jo nyt osa varusmieskoulutusta, tosin nykyinen mittakaava ei vastaa vielä vaadittavaa laajuutta"

Miehittämätöntä sotilasilmailua opetetaan kaikissa joukko-osastoissa ja aselajeissa sekä myös reserviläisille, korostaa everstiluutnantti Jaakko Kauppinen.

Maavoimien ilmailupäällikkö, everstiluutnantti Jaakko Kauppisen mukaan Puolustusvoimissa kehitetään systemaattisesti miehittämättömiä järjestelmiä.

– Olemme seuranneet Puolustusvoimissa Ukrainan sodan tilannetta ja taistelukentän muuttumista. Opimme asioita koko ajan.

Lennokit ovat olennainen osa suomalaisen maanpuolustuksen uutta aikakautta.

– Miehittämätön sotilasilmailu on nykyaikaista sodankäyntiä ja tärkeä osa Suomen kokonaisturvallisuutta. Tämä on keskeistä kaikkien joukkojen kannalta, hän korostaa.

Kauppinen sanoo ettei kyse ole vain lennokeista, vaan niiden torjuntakyvyn, elektronisen sodankäynnin ja johtamisen yhdistelmistä erilaisissa taistelutehtävissä. Toimintaa laajennetaan etulinjan joukoista lähtien.

– Lennokkikoulutus on jo nyt osa varusmieskoulutusta, tosin nykyinen mittakaava ei vastaa vielä vaadittavaa laajuutta.

Kauppisen mukaan lennokin lennättäminen on pieni, mutta tärkeä osa sotilasilmailun kokonaisuutta.

– Vähän kuten ampumataito yksittäisellä taistelijalla.

Yhteistyötä tehdään Rajavartiolaitoksen sekä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) kanssa. 

MPK:n lennätystoiminta katsotaan osaksi sotilasilmailun kokonaisuutta. Yhteistyötä tehdään usealla osa-alueella reservin osaamisen kasvattamiseksi, esimerkiksi järjestelmä- ja kouluttajakoulutuksen osalta.

Koulutus jo hyvässä vauhdissa

Puolustusvoimien lennokkikoulutus aloitettiin joukko-osastoissa syys-lokakuussa 2023 koulutushaara- ja erikoiskoulutusjaksoilla.

Aluksi koulutettiin joukko-osastojen lennätyksen opettajat, jotka ovat sen jälkeen siirtäneet osaamistaan eteenpäin muulle henkilökunnalle ja varusmiehille.

Miehittämätöntä sotilasilmailua koulutetaan kaikissa joukko-osastoissa ja aselajeissa. Oppeja annetaan myös reserviläisille.

Kaikkien taistelukentällä toimivien tulee kuitenkin ymmärtää ja osata toiminta lennokkien vaikutuspiirissä, eli kyse ei ole vain erityisosaajien kouluttamisesta.

Puolustusvoimat on hankkinut koulutus- ja harjoituskäyttöön Parrot ANAFI USA -lentolaitteita  sekä MUAS, Orbiter 2b minilennokkijärjestelmiä. Järjestelmät ovat pieniä, alle kymmenen kilon painoisia. 

– Puolustusvoimien tarkoitus on saada kokemuksia lennokkien käyttämisestä palveluksessa, Kauppinen sanoo.

Lennokkikoulutus on tulevaisuudessa osa varusmiesten arkea. Kuva: Maavoimat

Koulutus annetaan portaittain. Ensin annetaan järjestelmiin liittyvä teoriaopetus, sitten edetään peruslennätyskoulutuksesta aina vaativampaan taistelijan koulutukseen.

Lennokkien käyttämistä harjoitellaan osana joukkoa. Harjoittelussa hyödynnetään myös simulaattoreita.

Kauppisen mukaan sotilaan perustaidot ovat edelleen keskeisiä.

Ukrainasta saatujen kokemusten mukaisesti Maavoimien lennättäjien on kyettävä toimimaan etulinjassa tai sen välittömässä läheisyydessä.

Kauppinen neuvoo lennättäjän tehtävistä kiinnostuneita tuomaan kutsunnoissa esille tehtävän edellyttämä motivaatio ja osaaminen. Aikaisempi kokemus lennokkien parista ei ole kuitenkaan edellytys koulutukseen pääsemiselle.

Koulutus on haastavaa. Sotilasilmailussa vaaditaan kurinalaisuutta sekä ohjekirjallisuuden ja käskyjen ehdotonta noudattamista. Tehtävässä vaadittua motoriikkaa pystyy kehittämään harjoittelemalla.

Sotilasilmailu on aktiivista ryhmä- tai partiotyöskentelyä. Lennättäjällä on oltava laaja tilanneymmärrys.

– Perusedellytyksenä on aktiivisuus ja jatkuva oppimisen halu.

Lennokit luovat uusia uhkia

Miehittämättömien järjestelmien käytöllä vähennetään ihmisten altistumista vaarallisille tehtäville. Teollisuudessa tähän on pyritty esimerkiksi robotiikalla.

Lennokeilta suojautumisessa päätee ilmauhalta suojautumisen koulutus. Hajauttaminen, maastouttaminen ja harhauttaminen ovat keskeisiä keinoja.

– Käytännössä ilmasuojelun periaatteet naamioidu, torju, suojaudu pitävät edelleen paikkansa ja nyt niitä on terävöitetty, Kauppinen linjaa.

Kauppisen mukaan droonien turvallinen käyttö luodaan laadukkaalla koulutuksella, teknisesti- ja käyttöön hyväksytyillä laitteilla sekä oikein kasvatetulla sotilasilmailun asenteella.

Maanpuolustuskoulutusyhdistys on alkanut kouluttamaan drooniosaamista myös reserviläisille. Kuva: Eetu Kolehmainen

Lennokkien häirintää, kuten elektronisen sodankäynnin vaikutusta voidaan torjua tekoälyllä, kuituohjauksella ja edistyksellisillä linkkijärjestelmillä. Koulutuksen kautta saatu osaaminen on kuitenkin olennaista. Teknologisilla ratkaisuilla ei saavuteta onnistumisia mikäli osaaminen on riittämätöntä. 

– Laadukkaalla koulutuksella ja kerroksellisesti rakennetulla kokonaissuorituskyvyllä pienennetään olosuhteiden ja vastatoimien vaikuttavuutta, Kauppinen sanoo.

Toiminnassa täytyy huomioida myös huono lentosää.

Suomen pohjoiset sääolosuhteet, toimintaympäristö, maasto ja eri vuodenajat haastavat kaikkien lentävien järjestelmien käyttöä, joilla on erilaisia vaatimuksia tai rajoitteita säätilan suhteen.

Suorituskykyjä rakentamassa

Kauppisen mukaan miehittämättömien järjestelmien käyttö muuttuu arkipäiväiseksi. Niiden käyttö laajentuu tavanomaisten välineiden rinnalle.

– Kehitystyö on jatkuvaa ja selvitämme koko ajan erilaisten lennokkien käyttömahdollisuuksia, hän sanoo.

Puolustusvoimissa seurataan ja tutkitaan systemaattisesti ja aktiivisesti teknologioiden ja sotilaallisen uhan kehittymistä. Lennokkitutkimusta on tehty jo pitkään.

Yhteistyö puolustusteollisuuden kanssa on päivittäistä ja testaustoiminta kumppaneiden, kuten Nato-jäsenten kanssa jatkuvaa. 

– Päätöksiä kehitettävien ja hankittavien suorituskykyjen kehittämisestä tehdään sekä lyhyellä että pitkällä aikajänteellä.

Puolustusvoimat huomioi miehittämättömien järjestelmien nopean kehityksen. Suorituskykyjä rakentaessa täytyy pysyä ajan tasalla. Maavoimissa tutkimuksesta ja kehittämisestä vastaa Maavoimien tutkimuskeskus.

Suorituskykyjen rakentamisessa on huomioitavia järjestelmien kustannustehokkuus, palvelusturvallisuus ja vastuullisuus.

– Nämä kaikki tehdään suunnitelmallisesti ja tarkasti ja vievät siten aikansa, Kauppinen toteaa.

Drooniteknologia on keskeinen osa tulevaisuuden puolustusratkaisuja. Kuva: Maavoimat

Lennokkien käyttötarkoituksia tiedustelun, tulenkäytön ja tuen tehtäviin tutkitaan ja kokeillaan suunnitelmallisesti koko ajan.

Myös järjestelmien ja niiden käytön sekä turvallisuuden varmistaminen, testaustoiminta, koulutusohjeiden laadinta ja varomääräysten kirjoittaminen on huomioitava suorituskykyjä rakennettaessa.

Kauppisen mukaan kehitystyössä hankitaan pieniä eriä erilaisia lennokkeja, joiden kokeiluista hankitaan tietoa ja perusteita mahdollisiin varsinaisiin hankintoihin.

Testaamista toteutettiin esimerkiksi kevään Mighty Arrow -harjoituksessa, jossa joukolle esiteltiin kaupalliseen teknologiaan perustuvan mikrolennokin (FPV) suorituskykyä.

Lennätystoiminnassa käytettiin 8- ja 10-tuumaisia lennokkeja, jotka olivat muokattu pudotuslaitteistolla. Maalintoimintaa todennettiin 1-2 kilon jauhopusseilla sekä puolen litran vesipulloilla.

Ukrainan kokemukset kehityksen taustalla

Droonien käyttö osana nykyaikaista sodankäyntiä on laajasti tiedostettu.

– Suurin muutos alkoi Armenia–Azerbaijan-konfliktista. Miehittämättömien ilma-alusten laajamittainen käyttö ja niiden soveltavat käyttötarkoitukset muuttivat nykyaikaista sodankuvaa.

Laajempaan tietoisuuteen droonit nousivat Ukrainan sodan myötä. Kuva- ja videomateriaali levisi nopeasti sosiaaliseen mediaan.

Ukrainan sota on nostanut esille kaupalliseen teknologiaan perustuvien lennokkien laajamittaisen ja massamaisen käytön. Ukrainassa merkittävä osa tulenkäytöstä tehdään lennokeilla.

Kaupallisten kuvauslennokkien käyttö tiedustelussa sekä harrastuskäytöstä taistelukentälle tulleet FPV (First Person View) -lennokit ovat olleet merkittävä ilmiö.

Suurin muutos Ukrainassa eivät ole niinkään teknologiset läpimurrot, vaan kyky hyödyntää ja muokata olemassa olevia kaupallisia teknologioita nopeasti ja innovatiivisesti erilaisissa käyttötarkoituksissa. Ne eivät ole kuitenkaan kaupallista hyllytavaraa.

– Olemme seuranneet Ukrainan sodan tilannetta ja taistelukentän muuttumista, jonka myötä opimme lennokeista jatkuvasti uusia asioita.

Ukrainan kenttäkokemukset ovat vaikuttaneet suomalaisen droonikoulutuksen kehitykseen. Kuva: Maavoimat

Sota on nostanut esille kaupalliseen teknologiaan perustuvien lennokkien laajamittaisen ja käytön. Sodasta on ymmärretty, että kyky lennokkien massamaiseen kansalliseen tuotantoon ja ketterään kehittämiseen on ensiarvoisen tärkeää.

Kasvanut tuotantokapasiteetti on laskenut kokonaiskustannuksia, kun vastaavasti lukuisten ampumatarvikkeiden ja järjestelmien kustannukset ovat nousseet.

Taistelukentän kokemusten myötä kehittyneet droonit ovat tulivoimaisia ja taistelunkestäviä.

Kauppisen mukaan Ukrainan sodan massamaisuuden myötä taistelukenttä on muuttunut entistä läpinäkyvämmäksi.

Lennokkien suurella lukumäärällä pyritään saamaan aikaan vastaavat vaikutukset kuin aiemmin suurilla sotilasjoukoilla.

Yksittäiset järjestelmät eivät ratkaise kaikkea vaan ne tukevat ja täydentävät olemassa olevien asejärjestelmien ja joukkojen suorituskykyjä.

Lennokeilla on täydennetty puutteita tykistön ja kauaskantoisten aseiden ammuksissa sekä korvattu reaaliaikaista tiedustelua osin ilmaherruuden puutteen vuoksi.

Lisäksi erilaiset lennokit täydentävät muiden suorituskykyjen kokonaisuutta osana tulenkäyttöä ja tiedustelua.

– Tämä on korostunut etenkin rintamalinjojen vakiinnuttua, Kauppinen sanoo.

Suurimmat lennokit jopa matkustajalentokoneen kokoisia

Lennokkeja on useissa eri kokoluokissa. Pienin lennokki mahtuu kämmenelle, kun vastaavasti suurin on matkustajalentokoneen kokoinen. Lennokit voidaan luokitella Naton mukaisesti kokonsa perusteella luokkiin yhdestä kolmeen.

Maavoimien käytössä olevat järjestelmät ovat ensimmäisessä luokassa eli alle 150 kiloisia laitteita, jotka luokitellaan vielä erikseen kolmeen eri luokkaan: (NANO, MICRO alle 2 kg, MINI 2-20 kg, SMALL 20-150 kg).

Seuraava luokka on taktinen 150 - 600 kilogramman luokka ja kolmannessa luokassa (MALE/HALE 600kg+) lennokit ovat yli 600 kiloisia.

Suurimpia lennokkeja edustaa MQ-9 Reaper sekä matkustajalentokoneen kokoinen RQ-4 Global Hawk. 

Lennokit voidaan luokitella käyttöperiaatteen mukaisesti tiedusteluun, tulenkäyttöön ja tukeen. Käyttöperiaatteet jakaantuvat myös useaan eri alalajiin.

Ensimmäisen luokan järjestelmät ovat parhaillaan merkittävässä muutoksessa, ja niissä voi yhdistyä useita eri käyttöperiaatteita. Mikrokokoinen tiedustelulennokki voi pudottaa esimerkiksi kuormia.

Miehittämätön sotilasilmailu tarjoaa mahdollisuuden nopeaan ja tarkkaan tiedonkeruuseen, valvontaan, maalinpaikannukseen, tulenkäyttöön ja erilaisiin tukitehtäviin.

– Lennokkien merkitys kasvaa tulevaisuudessa entisestään, Kauppinen kiteyttää.