Leka 21 -harjoituksessa reserviläiset johtavat reserviläisiä

Maavoimien mekanisoituun Leka 21 -harjoitukseen osallistuu joukkoja lähes kaikista Etelä-Suomen joukko-osastoista. Harjoitus pidetään 1.–10. lokakuuta Parolannummella ja Niinisalossa.

Leka 21 -harjoitukseen osallistuu joukkoja Panssariprikaatista, Maasotakoulun Panssarikoulusta, Karjalan prikaatista, Kaartin jääkärirykmentistä sekä Porin prikaatista. Harjoituksen johtajana toimii Panssariprikaatin komentaja, eversti Rainer Kuosmanen. 
 
Mukana olevien joukkojen kokonaisvahvuus on noin 1500 henkilöä, ja lisäksi harjoitukseen osallistuu arviolta kaksisataa ajoneuvoa ja panssarivaunua.
 
Harjoitusten ensimmäisenä päivänä osa harjoitusten joukoista perustettiin Hämeenlinnan Loimua-areenan avarissa tiloissa. Joukkojen perustamisen kertausharjoitukseen kuului käytännössä henkilöstön vastaanottaminen ja varusteiden jakaminen paikalle saapuneelle kolmelle joukolle reserviläisiä. 
 
Toiminnan suunnittelivat ja toteuttivat perustamiskeskuksen reserviläiset.  
 
– Reserviläiset johtajat johtavat reserviläisiä tässä harjoituksessa, joukkojen perustamisen kertausharjoituksen johtaja, majuri Tatu Pulkkinen kiteyttää. Henkilökunta ja kouluttajat ovat tarvittaessa tukena.
 
Harjoituspäivien tavoitteena on harjoitusten apulaisjohtaja, everstiluutnantti Kalle Laurilan mukaan todentaa reservin osaaminen, palautella mieleen taistelussa ja johtamisessa tarvittavia taitoja sekä oppia myös jotakin uutta.
 
– Ainahan on myös uusia järjestelmiä. Esimerkiksi johtamisjärjestelmät päivittyvät lähes vuosittain, Laurila mainitsee.
 
Varsinainen harjoitustoiminta alkoi koulutuksilla, joista edettiin nousujohteisesti varsinaiselle harjoitusalueelle simulaatioavusteiseen taisteluvaiheeseen. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että vastakkain olevilla joukoilla on simulaattoreita taisteluvarusteissaan ja ajoneuvoissaan.
 
– Se (simulaattoriavusteisuus) on oikeastaan kaiken tämän suola. Silloin pääsemme näkemään millä tavalla siellä joukot liikkuvat, millä tavalla eri asejärjestelmät osuvat, Laurila kertoo.
 
Simulaattoriavusteisuudessa tärkeintä on palautteen antaminen taisteleville joukoille. Kootun tiedon avulla nähdään, miten suoritus on mennyt ja millaisia tappioita on tullut sekä mitä voisi tehdä toisin seuraavassa vastaavanlaisessa tilanteessa.
 
Harjoitus päättyy nousujohteisen pedagogisen käsikirjoituksen mukaan harjoitusalueella olevaan kovapanosvaiheeseen. Mekanisoidussa harjoituksessa jalkaväen ja panssareiden välinen yhteistoiminta on välttämätöntä ja tekee tehokkaan taistelukentän elementin, Laurila kertoo.
 
– Panssarivaunut eivät tule toimeen taistelukentällä ilman jalkaväkeä, eikä toistepäin myös. Se yhteistoiminta on ehkä tämän harjoituksen tärkein asia, Laurila avaa.