Leijona Catering nostaa kotimaisuusastettaan

Toimitusjohtaja Ritva Paavonsalon mukaan Leijona Catering pyrkii nostamaan ruokansa kotimaisuusastetta vastuullisuuskriteereitä apuna käyttäen. Uuden hankintasopimuksen myötä kotimaisuusaste saadaan nostettua edellisvuotta korkeammalle.

Pitkän uran Puolustusvoimien ruokahuollossa tehnyt Leijona Cateringin toimitusjohtaja Ritva Paavonsalo kertoo seuranneensa keskustelua yrityksen tarjoaman ruuan kotimaisuusasteesta vastaanottavaisin mielin. Kansanedustaja Mikko Kärnä syytti yritystä ulkomaalaisten ruokatuotteiden tarjoamisesta suomalaisissa varuskunnassa käyttäen esimerkkinä muun muassa kreikkalaista marmeladia.

– On hyvä, että keskustellaan ja kannustamme siihen kaikin puolin. Olemme tehneet pitkäjänteistä työtä kotimaisuuden eteen, joten asia on meillekin tärkeä, Paavonsalo kommentoi.

Yli 70 000 ateriaa päivässä valmistava Leijona Catering hoitaa Puolustusvoimien lisäksi Rikosseuraamuslaitoksen ja eri valtionhallinnon yksiköiden ruokahuollon. Kokonaan valtion omistaman yhtiön liikevaihto on noin 75,5 miljoonaa euroa vuodessa. Paavonsalo sanoo, että suuret volyymit ruuan valmistuksessa sekä raaka-aineiden tilaamisessa tuovat mukanaan paljon huomioon otettavia seikkoja.

–  Tähän liittyy monia asioita, merkittävimpinä toimitusvarmuus, laatu sekä tietysti hinta ja hankintalaki. Hankintalakihan ei mahdollista sitä, että edellyttäisimme tuotteen olevan suomalaista, Paavonsalo selittää.

Muonitus turvataan kaikissa tilanteissa

Paavonsalon mukaan kotimaisuusaste Leijona Cateringin tuotteissa on tällä hetkellä noin 74 prosenttia. Liha ja lihajalosteet, broileri, peruna, tuore leipä, maitotuotteet sekä munatuotteet ovat tällä hetkellä täysin suomalaisia. Heikoin kotimaisuusaste löytyy kahvista, teestä, kaakaosta sekä mausteista.

– Se on tuotekategoria, jossa emme luonnollisesti tavoittele kotimaisuutta ja tuotteet tulevat ulkomailta.

Leijona Cateringillä on suuri vastuu muonituksen hoitamisesta myös mahdollisen kriisin aikana. Yhtiö onkin painottanut tiedotteissaan, että yhteistyökumppaneiksi valikoituu toimijoita, jotka pystyvät vastaamaan muutoksiin nopeasti ilman pelkoa toimitusvarmuuden kärsimisestä. Paavonsalon mukaan ulkomailta tilatut tuotteet eivät vaaranna muonitusta edes mahdollisen kriisin aikana. Välttämättömimmät tuotteet hankitaan toimitusvarmuuden takaamiseksi kotimaasta ja ulkomailta tuodaan niin sanottu ylimääräinen.

– Yksittäisestä ulkomaisesta elintarvikkeesta ei jää ruokahuolto riippumaan, jos kriisiaika tulee, Paavonsalo vakuuttaa. 

Leijona Catering haluaa asiakkailtaan enemmän palautetta toimintansa kehittämiseksi.

Kotimaisuus on pitkäaikainen projekti

Kannanottona julkisuudessa käytyyn kotimaisuuskeskusteluun puolustusministeri Antti Kaikkonen sanoi Helsingin Sanomille, että suurempaan kotimaisten ruokatuotteiden määrään varuskunnissa on päästävä. Paavonsalon mukaan kotimaisuusasteen nostaminen on jo pitkään ollut yrityksessä tavoitteena, mutta painottaa asiaan liittyvää pitkäjänteisyyttä.

– Työ jatkuu edelleen, sillä tämä ei ole yhden yön ihme, Paavonsalo muistuttaa.

Konkreettisia toimia kotimaisuusasteen nostamiseksi on Paavonsalon mukaan jo tehty. Hän kertoo Leijona Cateringin kilpailuttaneen raaka-aineiden toimittajat tänä keväänä ja vakuuttaa kotimaisuusasteen nousevan sen myötä edellisvuotta korkeammalle. Paavonsalo paljastaa, että suomalaiset tuotteet täyttävät hyvin Leijona Cateringin vastuullisuuskriteerejä.

– Kun suomalaisuus ei saa olla tuotteen hankinnassa peruste, niin pystymme vastuullisuuskriteereillä ohjaamaan valintaa vastuullisesti tuotettuihin elintarvikkeisiin, tässä tapauksessa suomalaisiin. Lihatuotteiden osalta se onnistui todella hyvin, oikeastaan paremmin mitä itse odotimme, Paavonsalo väläyttää.
 
Syy ulkomaalaisten tuotteiden tilaamiseen löytyy Paavonsalon mukaan siinä, ettei Suomesta aina löydy tarpeeksi suuria tilausmääriä käsitteleviä tavarantoimittajia. Kotimaisuuskeskustelun ytimeen nostettu marmeladi joudutaan nykyään tilaamaan ulkomailta, sillä suomalainen toimittaja lopetti tuotteen valmistamisen.

– Volyymit ovat suuria, eikä välttämättä löydy tarpeeksi suuria suomalaisia toimittajia. Jos ei ole suomalaista toimittajaa, niin pitää siirtyä ulkomaalaiseen, Paavonsalo alleviivaa. 

Hankintalain lisäksi myös hinta aiheuttaa haasteita kotimaisuusasteen nostamisessa. Valtavat tilausmäärät vaativat huolellista budjetointia.

– Hinta on sellainen asia, että emme voi pelkällä kotimaisuusasteella mennä.

Maastoruokaan tehty muutoksia

Ketjuohjattu Leijona Catering on joutunut uuden haasteen eteen myös korona-aikana lisääntyneen maastoruokailun edessä. Paavonsalo myöntää, ettei maastoruokaa oltu aikaisemmin suunniteltu syötäväksi kuukausia, vaan ainoastaan lyhyiden harjoitusten ajan. Maastoruokaan on jälkikäteen tehty muutoksia niin jälkiruokien kuin ainesten tuoreuden osalta.

– Olemme lisänneet tuoreita aineksia, sillä maastossa ollaan pidempään kuin aikaisemmin ja nyt olemme reagoineet palautteeseen, Paavonsalo mainitsee.
 
Paavonsalo kannustaa asiakkaitaan antamaan entistä enemmän palautetta yhtiön tarjoamasta ruuasta. Sitä voi antaa jokainen asiakas varusmiehistä lähtien ja se onnistuu yhtiön verkkosivuilla tai varuskuntaravintoloissa tarjottavilla lomakkeilla. Paavonsalo sanoo, että noin 20 prosenttia palautteesta on kehittävää ja loput positiivista.

– On todella hienoa, että tulee kehittävää palautetta, sillä silloin tiedämme, mihin suuntaan lähdemme kehittämään.