Lehtisalo siirtyy kehittämään vapaaehtoista maanpuolustusta

Vapaaehtoisen maanpuolustuksen uudistuksessa keskiössä on ollut reserviläinen, jolle tarjotaan nousujohteinen mahdollisuus etenemiseen sodan ajan joukon purkautuessa. Näin sanoo prikaatikenraali Antti Lehtisalo, joka siirtyy loppukesästä puolustusministeriöstä Maanpuolustuskoulutuksen MPK toiminnanjohtajaksi.

Pitkän uran Puolustusvoimissa, viimeksi Jääkäriprikaatin komentajana, tehnyt Antti Lehtisalo valittiin maaliskuussa MPK:n uudeksi toiminnanjohtajaksi eläkkeelle jäävän prikaatikenraali evp. Pertti Laatikaisen tilalle. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen kenttä on puolustusministeriön kansallisen puolustuksen yksikön johtajana toimivalle Lehtisalolle tuttu, sillä hän oli mukana viime vuoden alusta uudistuneen lainsäädännön valmistelussa.

– Peruslähtökohdat ovat varmaan oikeanlaiset eli sotilaallinen koulutus siirrettiin Puolustusvoimien vastuulle ja sotilaallisia valmiuksia palveleva koulutus sekä varautumis- ja turvallisuuskoulutus jäi tälle toiselle puolelle, Lehtisalo arvioi.

Korona-aika on rajoittanut vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen toimintaa, mutta perusviesti on Lehtisalon mukaan ollut se, että järjestelmä toimii. Hän toivoo reserviläisiltä ja muilta vapaaehtoiskentän toimijoilta edelleen kärsivällisyyttä, sillä muutos on ollut niin merkittävä, että ylimenokausi kestää vuosia.

 – Täytyy odottaa, että niin sanottu valmiuspäällikköjärjestelmä on kokonaan pystyssä ja Puolustusvoimien koulutus sotilaallisten harjoitusten osalta on vakiintunut ja MPK:n harjoitustoiminnassa on päästy selkeään vuosisykliin. Totta kai ne rajapinnat vielä hakevat muotoaan, Lehtisalo rauhoittelee.

Keskiössä reserviläinen

Lehtisalo korostaa, että uudistuksen keskiössä oli reserviläinen, jolle halutaan tarjota nousujohteinen mahdollisuus edetä sodan ajan joukon purkautuessa. 

– Vapaaehtoiskenttä saadaan sidottua entistä paremmin yhteen kehittyvän paikallispuolustusjärjestelmän tarpeita varten. Kun sodan ajan joukko puretaan jossakin kohtaa, niin silloin joukon jäsenet pyrittäisiin rekrytoimaan vapaaehtoistoimintaan ja paikallispuolustukseen. Kun henkilö on 30–40-vuotias ja omaa elämänkokemusta, hän myös kaipaa sitä sodan ajan sijoitusta ja harjoitustoimintaa, Lehtisalo sanoo. 

Toukokuussa Puolustusvoimien pääsotaharjoituksiin tuleville reserviläisille Lehtisalo sanoo, että harjoitukset pyritään viemään läpi niin turvallisesti kuin mahdollista. Hän korostaa, että korona-aikana pidettävät harjoitukset ovat keskeisiä puolustuskyvyn kannalta. Ne viestivät sitä, että Suomella on puolustusvalmiuden ja puolustuskyvyn kannalta tarkoituksenmukainen perusharjoitusjärjestelmä. 

Vapaaehtoinen maanpuolustus ei ole kuitenkaan vain reserviläistoimintaa. Lehtisalo pohtii, että nuorten tutustumistoiminnassa tarvitaan yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Siinä voitaisiin opettaa myös enemmän kansalaisen taitoja arjessa selviämisessä, kun nuorten sanotaan erkaantuvan käytännöstä.

Antti Lehtisalo tunnetaan myös hevosharrastuksestaan. "Seitsemän varsaa syntyy tänäkin keväänä", hän kertoo. Kuva: Henri Sorsa.

Uusia suuntaviivoja pohdinnassa

Lehtisalo on pohtimassa maanpuolustuksen ja asevelvollisuuden kehittämistä kansanedustaja Ilkka Kanervan johtamassa asevelvollisuuskomiteassa, jonka sotilaallisen maanpuolustuksen jaostoa hän vetää. Komitean määräaika on lokakuun loppuun mennessä eli työ on vielä kesken.

Komitean työn osalta on julkisuudessa puhuttu paljon naisten maanpuolustusvelvollisuuden toteuttamistavoista, naisten kutsunnoista ja kansalaispalveluksesta. Lehtisalon mukaan esille tulee varmaan se, miten nuorten henkilön – naisen tai miehen – henkinen ja fyysinen toimintakyky voidaan sopivin väliajoin tarkastaa ja tarpeen tullen auttaa kyseistä ihmistä. Kyse olisi laajemmasta kokonaisuudesta, josta osa olisi puolustushallinnolla.

Myös nuorten miesten osalta pohdinnassa on, miten nykyistä useampi voisi viedä palveluksen läpi.

– Joissakin tapauksissa jopa liikuntarajoitteinen henkilö. Siinä on tietysti aivan kriittistä, että henkilön palvelusturvallisuus pystytään takaamaan, Lehtisalo korostaa.

Lehtisalo muistuttaa, että asevelvollisuuskomitea miettii toisessa jaostossa myös siviilipalveluksen kehittämistä. Tarkastelussa ovat muun muassa siviilipalvelusmiesten käyttötarkoitukset.

Selonteko katsoo vuosikymmenen loppuun 

Niin ikään on vielä kesken uuden valtioneuvoston puolustusselonteon laatiminen, jonka valmisteluryhmän varapuheenjohtajana hän toimii. Selonteon on ollut määrä valmistua kesään mennessä, mutta Lehtisalon mukaan korona saattaa vaikuttaa aikatauluun.

– Kun selontekoa tehdään rinnan asevelvollisuuskomitean kanssa niin totta kai näitä myös pohditaan rinnakkain. Riippuu tästä aikataulusta, kirjataanko selontekoon joitakin merkittäviä nostoja komitean työstä, mutta lähtökohta on se, että komitea tekee omaa työtään, Lehtisalo sanoo.

Puolustusselonteossa tarkastellaan tulevaisuutta tämän vuosikymmen loppuun asti. Siinä määritetään puolustuksen ja puolustuskyvyn kannalta keskeisiä tekijöitä lähtien toimintaympäristöstä ja sieltä tulevista vaikutuksista edeten puolustuksen kannalta keskeisiin kehittämiskohteisiin. Yksi niitä on paikallispuolustus ja sen osana vapaaehtoinen maanpuolustus.