Lapin sodan synkkä perintö

Puolustusvoimien kantahenkilökunnasta koostuva ryhmä raivaa tänäkin päivänä räjähteitä, joita saksalaiset jättivät jälkeensä Lapin sodassa. Raivaamista tehtiin muun muassa Jääkäriprikaatissa Rovaniemen varuskunnan Takakappaleen alueella heinäkuussa.

Räjähteiden raivaaminen juontaa juurensa toiseen maailmansotaan ja saksalaisten alueella olemiseen. Lapissa oli sijoittuneena Saksan armeijan 20. vuoristoarmeijakunta. Armeijakunnan vahvuus oli yli 200 000 miestä.

Saksalaisten lähtiessä heillä oli niin paljon ampumamateriaaleja ja niin vähän kuljetuskalustoa jäljellä, ja tiet olivat hyvin huonossa kunnossa, että he joutuivat jättämään suuren määrän ampumamateriaalia maastoon. 

Rovaniemellä räjähti tai räjäytettiin perääntymisvaiheen aikana ammusjuna, jonka seurauksena räjähteitä joudutaan raivaamaan myös Rovaniemen kaupunkialueelta.

– Lähtiessään saksalaiset hävittivät materiaaleja, mutta hävittäminen saattoi olla sitä, että heillä oli vaikkapa 1500 kranaattia, joiden päälle laitettiin yksi telamiina ja sitten koko kasa räjäytettiin ilmaan. Räjähdyksen voimasta kranaatteja sinkoili ympäriinsä, jolloin osa niistä hävisi tietysti atomeiksi, mutta suurin osa kranaateista jäi kuitenkin räjähtämättä ja jäi lojumaan maastoon, Jääkäriprikaatin pioneeripäällikkö, majuri Harri Pelkonen kertoo.

Vuosina 1945–1952 toimi Lapin raivaajaorganisaatio, joka koostui sodan käyneistä miehistä ja silloisista varusmiehistä. He raivasivat yhteensä noin 850 000 ampumatarviketta ja miinaa. Silloin raivaamiseen hyväksyttyihin tapoihin kuului räjähteiden maahan kaivaminen tai niiden vesistöihin upottaminen. 

– Nyt kun aika on mennyt eteenpäin ja standardit ovat muuttuneet, törmäämme yhä vanhoihin kaivantoihin ja hävityspaikkoihin. Nyt pitää saada alueita puhtaaksi räjähteistä.  Kaikki mitä löydetään, hävitetään räjähtämällä. Mitään ei enää jätetä maastoon lojumaan, Pelkonen painottaa.  

Räjähteitä raivatessa käytetään asianmukaisia suojavarusteita ja varotoimenpiteitä. Ilmaisimen piipatessa, kaivetaan varovasti ilmaisun antanut esine esiin.

Virka-apupyyntöinä telamiinoja

Puolustusvoimilla on Pelkosen mukaan kahdenlaisia raivaamistehtäviä vuosittain. Rovaniemen Takakappaleessa tehdään alueraivaamista, eli raivaajilla on tietyt alueet, jossa on ollut varastot ja joihin on vanhat hävityskuopat tehty. 

Toinen mahdollinen raivaamistyyppi on virka-apuraivaaminen, jossa tavallinen kansalainen on löytänyt maastosta sodanaikaisen räjähteen, ja hän on ilmoittanut siitä poliisille. Poliisi tekee Puolustusvoimille virka-apupyynnön räjähteen tunnistamisesta ja raivaamisesta. Tällaisia tehtäviä on Puolustusvoimilla vuosittain noin 400 ympäri Suomea

Takakappaleen alueella on sijainnut saksalaisten ammusvarasto, joka räjäytettiin perääntymisvaiheen aikana syksyllä 1944. Räjähteitä alkoi löytyä, kun Jääkäriprikaatin alokkaat harjoittelivat alueella. Suurin alueelta löytynyt räjähde on ollut 50-kiloinen lentopommi. 

– Ehkä noin 700 000 räjähdettä on vielä raivaamatta, mutta ne ovat järvissä, lammissa, soissa ja maastossa. Niitä tulee vastaan, kun asutus laajenee ja ihmiset muuttavat, Pelkonen arvioi.

On aina olemassa riski, että räjähde voi räjähtää. Lapin alueella on esiintynyt tapauksia, joissa telamiinaa on kaivettu maasta ja siinä on räjähteen sytytin ollut vielä täysin kunnossa kaikkien näiden vuosien jälkeen. Sytytin on ollut hyvin paksussa varastorasvassa, joten siihen ei ole ruoste pystynyt.

– Olemme löytäneet esimerkiksi sellaisia ampuma-tarvikkeita, joista erottuu selvästi saksalaisten kotkaleima ja muut merkinnät, Pelkonen avaa. 

– Löytyvien räjähteiden tyyppi on hirvittävän laaja. Esimerkiksi tänä vuonna on virka-apupyyntöinä ollut raivattavana telamiina, käsikranaatti ja kranaatinheittimen ammus. Mahdolliset löytyvät kiväärinpatruunat poliisi hoitaa omalla järjestelmällään ja hävittää ne pois, Pelkonen kertoo.

Lapista löytyvät räjähteet ovat pääasiallisesti saksalaisten jättämiä, mutta pieniä määriä suomalaisia, ruotsalaisia ja neuvostoliittolaisia räjähteitä löytyy myös. 

Roskametalli haittaa raivausta

– Raivaamispartiot toimivat joko taistelijaparina tai kolmen hengen partioissa. Se toimiiko parina vai partiona, riippuu saadusta raivaamiskoulutuksesta, Pelkonen opastaa.

Vanhemmat raivaajat toimivat pääsääntöisesti taistelijapareittain. 

Räjähteitä etsitään pääasiallisesti syväetsimillä ja miinaharavalla. Etsimen tai haravan alkaessa piipittämään tarkistetaan kohde poistamalla maakerroksia varovasti puutarhatyökaluilla, kunnes ilmaisun antanut kohde paljastuu. 

Alueen historia varusmiesten harjoittelualueena vaikeuttaa osaltaan räjähteiden raivausta Takakappaleen alueella. Harjoittelun seurauksena alueelta löytyy paljon niin sanottua ”roskametallia”, mikä voi olla esimerkiksi piikkilankaa, auton pölykapseleita tai rynnäkkökiväärin hylsyjä.