Lapin lennosto juhlii 50-vuotista taivaltaan Rovaniemellä
Lapin lennoston entinen komentaja muistelee lennoston siirtoa Rovaniemelle. Kehitys alkuajoista nykypäivään on ollut iso harppaus.
Lapin lennostossa Rovaniemellä juhlistettiin perjantaina 105. vuosipäivää ja Lapin lennoston 50. vuotta Rovaniemellä. Lennoston juhlatapahtuma keskittyi Rovaniemen keskustaan Lappia-talon ja Jorma Eton tien alueelle.
Päivän aikana nähtiin muun muassa lennoston kaluston ylilento, sekä paraatikatselmus ja ohimarssi. Tarjolla oli myös kiinnostuneille kalustoesittelyä sekä erilaista oheisohjelmaa Lappia-talon piha-alueella.
Lennoston paraatia vastaanottivat Lapin lennoston nykyinen komentaja eversti Tuukka Karjalainen ja lennoston ensimmäinen komentaja, kenraaliluutnantti (evp) Rauno Meriö. Mukana on myös Rovaniemen kaupunginjohtaja Ulla-Kirsikka Vainio. Paraatijoukkoja komentaa Lapin lennoston esikuntapäällikkö, everstiluuntantti Teemu Pöysti.
Ilmasotakoulusta Lapin lennostoon ja Ilmavoimien komentajaksi
Lapin lennoston taival alkoi Rovaniemellä vuoden 1973 loppukesästä. Lennoston ensimmäiseksi komentajaksi määrättiin Rauno Meriö. Ilmavoimien kalustoa ja henkilökuntaa siirtyi Rovaniemelle Jyväskylän maalaiskunnasta Tikkakoskelta. Lapin lennosto toimi ensimmäisen vuoden vanhalla Hämeen lennoston nimellä ja lopulta nimi muutettiin seuraavana vuonna Lapin lennostoksi.
– Heinäkuun [1973] alussa tuli määräys komentajan tehtäviin Lappiin ja siirryttiin perheen kanssa Kauhavalta Rovaniemelle, kertoo Meriö siirrosta Rovaniemelle.
Ennen siirtoa Lappiin Meriö ehti toimia noin kahden vuoden ajan Ilmasotakoulun johtajana Kauhavalla.
– Siellä sitten 16. elokuuta oli katselmus Rovaniemen urheilukentällä ja samana päivänä Drakenit tulivat Rovaniemelle, muistelee Meriö lennoston alkua.
Lennoston ensimmäiset hävittäjät olivat ruotsalaisia Saab 35 Draken -hävittäjä, jotka siirtyivät Rovaniemelle Tikkakoskelta. Lentokoneiden ja kaluston lisäksi Rovaniemelle saapui myös vanhaa henkilökuntaa Luonetjärveltä. Vanhan henkilöstön ohella tukeuduttiin esimerkiksi tutka-asemien kanssa Lapissa valmiina oleviin joukkoihin.
Uuden lennoston rakentaminen vei oman aikansa ja lennoston siirtyessä Rovaniemelle tehtiin vielä pieniä parannuksia. Alkuaikoina lennostossa oli paljon nuorempaa väkeä, joka sai koulutusta vanhemmalta väeltä.
Kehitystä innolla seuraten
Meriö ylennettiin vuonna 1975 kenraalimajuriksi ja samana vuonna hän siirtyi Lapin lennostosta Ilmavoimien komentajaksi. Hän ehti toimia Ilmavoimien komentajana kahdentoista vuoden ajan aina vuoteen 1987 asti.
– Eräänä aamuna vuonna 1975 toimistopäällikkö ryntäsi huoneeseeni ja sanoi, "herra eversti teidät on nimitetty Ilmavoimien komentajaksi, radiossa kerrottiin". Sanoin siinä, että vai niin, Meriö kuvaa lähtöä Lapin lennostosta Ilmavoimien komentajaksi.
Meriö kertoo myös eläkevuosina seuranneensa aktiivisesti Lapin lennoston ja Ilmavoimien kehitystä. Hän juhli muun muassa lennoston satavuotista taivalta ja lennoston 40-vuotisjuhlaa Rovaniemellä. Nykypäivänä etenkin kansainvälisen yhteistyön kehitys on kiinnittänyt Meriön huomion positiivisella tavalla.
