Länsi iski Venäjän talouteen
Venäjän talous vajosi taantumaan vuonna 2022 sodan ja pakotteiden seurauksena. Pakotteet ohjasivat Venäjän etsimään uusia markkinoita.
Ukrainan sota käänsi Venäjän kasvavan talouden laskuun, kertoi Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Heli Simola MTS:n journalistiserminaarissa Mikkelissä. Vielä vuoden 2022 alussa Venäjän bruttokansantuotteen odotettiin nousevan useammalla prosentilla. Tilanne muuttui kuitenkin nopeasti Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuun lopussa 2022. Alunperin bruttokansantuotteen pudotuksen arvioitiin olevan jopa 4-5% tienoilla, mutta lopullinen pudotus jäi kuitenkin odotettua pienemmäksi noin kahden prosentin laskuun.
– Keskuspankin rajut toimet estivät täysmittaisen rahoitusmarkkinakriisin, kertoo Simola.
Ukrainaan hyökkäyksen jälkeen Venäjä pyrki vaikuttamaan talouteen muun muassa sulkemalla Moskovan pörssin useammaksi viikoksi. Sodan myötä myös valtion menot kasvoivat, mikä johtuu muun muassa sotaan tarvittavan kaluston hankinnasta. Sotatalouden kasvun lisäksi myös investoinnit infrastruktuuriin, sekä sosiaalimenojen kasvu vaikuttivat bruttokansantuotteeseen positiivisella tavalla.
Sodasta ja pakotteista huolimatta Venäjän vientitulot kasvoivat
Odotuksista poiketen Venäjän vientitulot kasvoivat sodasta huolimatta ennätyslukemiin. Pääsyynä vientitulojen nousuun oli raaka-ainehintojen, kuten öljyn, raskas nousu. Myöskään tuontirajoitteet eivät ehtineet vaikuttamaan juurikaan vuoden 2022 vientiin Eurooppaan. Raakaöljyn tuontirajoitukset EU:hun alkoivat joulukuussa 2022 ja öljytuotteiden tuontirajoitukset vasta helmikuussa 2023. Simola toi alustuksessaan esille myös korvaavien vientimarkkinoiden löytymisen idästä:
– Venäjä suuntasi viime vuonna enenevissä määrin raakaöljyn vientiä Kiinaan ja Intiaan.
Pakotteilla saatiin toivottua vaikutusta Venäjän talouteen. Simola huomauttaa, että pakotteilla ei pyritä suoraan vaikuttamaan tavallisten kansalaisten elämään. Tavoitteena on rajoittaa Venäjän mahdollisuuksia rahoittaa sotaa, sekä sotatalouden tuotantomahdollisuuksia.
Rahoitussektrorin rajoitukset käytännössä lamaannuttivat ulkomaisen rahoituksen Venäjälle. Samaan aikaan venäläinen pääoma virtasi ulos maasta historiallisen kovalla vauhdilla. Vientirajoitukset iskivät myös Venäjän teknologiatuontiin, mikä tarkoitti tuotannon supistumista tuonnista riippuvaisilla aloilla.
Talous jatkaa laskuaan sodan vaikutuksesta
Venäjän talouden odotetaan useissa ennusteissa jatkavan laskua myös vuoden 2023 aikana. Bruttokansantuotteen ennustetaan laskevan edelleen noin kahdella prosentilla. Korvaavien vientimarkkinoiden löytymisestä huolimatta Venäjän vientutulojen ei kuitenkaan odoteta kasvavan tänä vuonna viime vuoden tapaan. Tähän vaikuttavat esimerkiksi EU-maissa voimaan astuneet öljyn tuontirajoitukset.
– Venäjän valtiontalouden tilanne kiristyy, mutta alijäämät pystytään rahoittamaan, Simola kertoo.
Simolan mukaan alijäämää pystytään rahoittamaan esimerkiksi kotimaisella velalla ja yrityksien verotusta kiristämällä. Näin onkin jo osin tehty. Viimeisenä keinona toimii myös keskuspankkirahoitus. Nämäkään ratkaisut eivät auta Venäjän taloutta ikuisesti.
