Laivue 2020 -hankkeen tarkoitus on Merivoimien suunnittelupäällikön, kommodori Jyri Saanion mukaan korvata Hämeenmaa- ja Rauma-luokan alukset neljällä uudella monitoimikorvetilla. Hanketta on ehditty kehittää jo useamman vuoden ajan ja laivojen rakentajaksi on valittu Rauma Marine Constructions.
Koronaviruspandemia aiheutti ongelmia hankkeelle alkuvaiheessa, sillä hanke viivästyi puolella vuodella. Viivästymisestä on kuitenkin RMC:n toimitusjohtajan Mika Heiskasen mukaan päästy hyvin eteenpäin.
– Laivuehanke on nyt siinä aikataulussa, mikä on yhdessä asiakkaan kanssa sovittu, Heiskanen kertoo.
Vaikka aikataulua on kiritty kiinni, viivästyminen aiheutti kuitenkin Saanion mukaan monenlaisia heijastevaikutuksia.
– Viivästyminen on aiheuttanut kahdenlaista haastetta. Ensimmäinen haaste liittyy korvattavien alusluokkien teknisen elinkaaren kestoon. Toinen haaste liittyy henkilöstön osaamisen rakentamiseen, Saanio selittää.
Nykykaluston elinkaaren kestoa täytyy Saanion mukaan hallita ja seurata tarkasti kunnes Pohjanmaa-luokan alukset ovat täysimääräisesti valmiina korvaamaan aiemmat sotalaivat. Henkilöstön puolelta vaikeuksia syntyy, sillä henkilöt täytyy kouluttaa aluksen asejärjestelmien ja muiden toimintojen osaamiseen samassa rytmissä kuin korvetteja valmistetaan. Ongelmia varten on kuitenkin kommodorin mukaan tehty varautumissuunnitelmat.
Pandemian aiheuttama myöhästyminen on ainoa suurempi yhtiön kohtaama ongelma. Toimitusjohtajan mukaan pieniä vastoinkäymisiä tulee aina, mutta suuremmilta ollaan RMC:llä muuten vältytty.
RMC ja hanke ottivat suuren askeleen eteenpäin maaliskuussa, kun Rauman telakalla vihittiin 10.3. käyttöön uusi monitoimihalli, jossa Merivoimien monitoimikorvetit rakennetaan.
– Monitoimihalli on yksi mahdollistajista. Laivat rakennetaan suojassa lämpimässä ja hyvissä työskentelyolosuhteissa, Heiskanen julistaa.
Uudet korvetit valmistetaan suurilta osin sisätiloissa. Kuva: Olli Nurminen
Halli ei ole kuitenkaan kommodori Saanion mukaan suoranainen osa itse hanketta vaan RMC:n oma projekti telakka-alueen parantamiseksi. Merivoimat ei siis ole vaikuttanut laivojen rakentamisolosuhteisiin, mutta hallin valmistuminen on silti Saanion mukaan mieluisa askel.
– Merivoimissa olemme luonnollisesti tyytyväisiä siitä, että rakentamiselle on muodostettu erinomaiset olosuhteet, Saanio toteaa.
Hallin valmistumisesta huolimatta uusia korvetteja joudutaan vielä hetki odottamaan. Alusten valmistaminen aloitetaan tämän vuoden loppusyksystä.
Noin 26 miljoonaa euroa kustantanut halli mahdollistaa korvettien valmistamisen lähes loppuun asti täysin sisätiloissa piilossa uteliaiden katseilta. Korvetit lasketaan vesille kun runko on valmis ja osa varustelusta on jo tehty. Vesillelaskun jälkeen asennetaan aluksen masto joka ei sisätiloissa ole mahdollista, jatketaan varustelua ja aloitetaan laivajärjestelmien käyttöönotot.
Rauman kaupungin kanssa yhteistyössä rakennettu halli jää myös hankkeen valmistuttua ahkeraan käyttöön. Hallin vapautuessa laivueprojektista sitä käytetään esimerkiksi viranomaisaluksien ja matkustaja-autolauttojen valmistamiseen. Sen käyttö suunnitellaan telakan tilauskannan ja tarpeiden mukaisesti.
Hanke on siis haasteista huolimatta hyvässä vauhdissa sekä Merivoimien että RMC:n näkökulmista. Merivoimat on pystynyt aikatauluttamaan Saanion mukaan aiemmin mainittuja haasteita Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen ja taistelujärjestelmien toimittajien synkronoitujen aikataulujen avulla.
– Alusten perussuunnittelu ja laitehankinnat ovat loppusuoralla, eli teknisessä mielessä tuotantoa edeltävät toimenpiteet ovat viiveistä huolimatta edenneet hyvin, eikä suorituskykyvaatimuksista ole tarvinnut tinkiä, Saanio kertoo.
Hanke ehdittiin aloittaa ennen Ukrainan sotaa, mikä tarkoittaa korvettien käyttöönoton ajoittuvan hyvin erilaiseen sotilaalliseen ja poliittiseen ympäristöön kuin alkuperäisissä suunnitelmissa ajateltiin. Tarve saada laivat valmiiksi osaksi kansallista puolustusta varten on varsin vahvasti tiedostettu.
Ukrainan sodan konkreettisia vaikutuksia ei RMC Heiskasen mukaan ole kuitenkaan joutunut kokemaan. Materiaali on saatu ja komponenttitoimituksiin sillä ei ole ollut toistaiseksi vaikutusta, Heiskanen toteaa.
Merivoimien puolelta Ukrainan sota ei ole myöskään vaikuttanut hankkeen suunnitelmiin ja tavoitteisiin. Sota ei ole Saanion mukaan aiheuttanut Puolustusvoimille tilaajan näkökulmasta tarvetta muutoksille hankkeeseen.
– Aluksille jo hankkeen alkuvaiheessa asetetut suorituskykyvaatimukset ovat Ukrainan sodan tapahtumien myötä vahvistuneet täysin oikeiksi, Saanio kertoo.
Ukrainan sodasta johtuva merkittävä tapahtuma eli Suomen Nato-hakemus on myös uusi ovi, jota hankkeen alkuaikoina ei pystytty ennustamaan. RMC:n puolelta jäsenyys ei kuitenkaan tuo suuria muutoksia näiden laivojen suunnitteluun ja rakentamiseen.
– Nämä laivat ovat Nato-yhteensopivia, eikä siihen ole tullut muutoksia, Heiskanen varmistaa.
Merivoimatkin yhtyy RMC:n kommentteihin, sillä Saanion mukaan materiaalihankinnoissa on jo vuosien ajan pyritty varmistamaan kaluston Nato-yhteensopivuus.
