Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Puolustusvoimat

Hankekuva korvetista jäisessä meressä.

Korvetit pystyvät toimimaan Itämerellä missä tahansa sää- tai jääolosuhteissa. Hankekuva.

Laivue 2020 – Merivoimien tulevaisuuden runko

Samuli Koski

Uusien Pohjanmaa-luokan alusten rakentamisen on määrä alkaa ensi vuonna Rauman telakalla. Tuliterä korvettilaivue tulee Merivoimien käyttöön vuonna 2028.

Puolustusvoimien Laivue 2020 -hanke tulee korvaamaan Merivoimien käytöstä poistuvat alukset moderneilla monitoimikorveteilla vuoteen 2028 mennessä. 1,3 miljardia euroa maksavan hankkeen Pohjanmaa-luokan alukset tulevat tulevaisuudessa muodostamaan Suomen merellisen puolustuksen rungon aina 2050-luvulle asti.

Jotain uutta, jotain tuttua

Laivojen rakentamisen on määrä alkaa Rauman telakalla vuonna 2022 Rauma Marine Constructions Oy:n toimesta. Hanke käynnistettiin vuonna 2015 ja hankintapäätöksen valtioneuvosto teki syksyllä 2019. Alukset korvaavat käytöstä poistuvat neljä Rauma-luokan ohjusvenettä, kaksi Hämeenmaa-luokan miinalaivaa sekä jo vuonna 2013 käytöstä poistuneen miinalaiva Pohjanmaan.

– Merkittävä osa Merivoimien taistelualuskalustosta sekä niiden suorituskyvystä on ikääntymässä ja poistumassa käytöstä – uusilla korveteilla on määrä korvata tämä suorituskyky, Merivoimien esikunnan suunnittelupäällikkö, kommodori Jyri Saanio kertoo.

Saanion mukaan alukset korvaavat muun muassa Merivoimien merimiinoituskykyä, josta merkittävä osa lähtee käytöstä poistuvien miinalaivojen myötä. 

– Meidän yhtenä pääasejärjestelmänä merimiinoittaminen on yksi iso suorituskykyalue. Niin kutsuttu liikkuvan laivaston runko tulee muodostumaan näistä korveteista, jotka samalla muodostavat merkittävän lisän kokonaispuolustusjärjestelmäämme. Vaatimuksena on tietysti yhteistoimintakyky ja verkottuminen muiden puolustushaarojen sekä myös kansainvälisten kumppanien kanssa.
 
Hankkeelle on vielä varattuna aikaa suunnittelupöydälle ennen varsinaisen rakentamisen aloittamista. Luvassa on yhä alusten rakennussuunnittelua sekä rungon ja laitteiston että taistelujärjestelmän ja sen integroinnin osalta. Samalla laivoihin asennettavien järjestelmien ja laitteiden hankinnat jatkuvat. Taistelujärjestelmän osajärjestelmistä muodostuva kokonaisuus ja sen tuottama suorituskyky on jo selvillä.

Grafiikkakuva, jossa esitellään aluksen tekniikkaa.

Alusten taistelujärjestelmän toimittajaksi on valittu tarjouskilpailun perusteella ruotsalainen Saab AB.
Kuva: Puolustusvoimat

Itämeren monitoimitaituri

Monitoimikorvetti on nimensä veroinen: Se pystyy merimiinoitukseen, sukellusveneiden torjuntaan, johtamaan merioperaatioita, sillä on pintatorjuntakyky meri- ja maaleihin ja alus pärjää Itämerellä ympäri vuoden missä tahansa sää- tai jääolosuhteissa.

114 metriä pitkän ja 16 metriä leveän aluksen miehistön vahvuus on noin 70, joista varusmiehiä tulee olemaan noin puolet. Varusmiehiä tulee palvelemaan samantapaisissa tehtävissä kuin nykyisillä miinalaivoilla, muun muassa merenkulku- ja taisteluvälinealalla, laivakokkeina sekä viestitehtävissä matruuseista upseerikokelaisiin. Rakentamisaikataulun mukaan ensimmäinen varusmiessaapumiserä astuu ensimmäiselle laivalle palvelukseen 2025.

Alusten rungot suunnitellaan ja rakennetaan Suomessa, mutta taistelunjohtojärjestelmän toimittaa ruotsalainen Saab AB. Ulkomailta korvetteihin asennetaan lisäksi Gabriel-pintatorjuntaohjusjärjestelmä Israelista, TP 47 -torpedojärjestelmä Ruotsista ja Evolved Sea Sparrow Missile -ilmatorjuntaohjusjärjestelmä Yhdysvalloista. Aluksen omasuojajärjestelminä toimivat 57:n millimetrin BAE Bofors -päätykki, harhamaaliheittimet, elektroniseen vaikuttamiseen kykenevät häirintälähettimet ja kauko-ohjatut aseet.
 
– Nykyinen Merivoimien meritorjuntaohjusjärjestelmä korvataan uudella pintatorjuntaohjusjärjestelmällä, korvettien ilmatorjuntajärjestelmä on aiempaa kauaskantoisempi ja sukellusveneentorjuntaan tarkoitettu uusi kevyt torpedojärjestelmä asennetaan Pohjanmaa-luokan korvettien lisäksi myöskin peruskorjattaville Hamina-luokan ohjusveneille, Saanio avaa.
 
– Monitoimikorvetit edustavat monessa suhteessa uudenlaista suorituskykyä. Ne pystyvät toimimaan pitkäkestoisesti kaikissa Itämeren olosuhteissa ympärivuotisesti ja niillä kyetään myös muihin Puolustusvoimien päätehtäviin, olivat ne sitten muiden viranomaisten tukemista, sotilaallista kriisinhallintaa tai sotilaallisia avunantotehtäviä.

Tulevaisuuden Merivoimat 

Korvetit valmistuvat ja tulevat Merivoimien käyttöön porrastetusti: Laivuetta rakennetaan vuosina 2022-2027, ensimmäisen aluksen koeajot merellä alkavat 2024 ja koko alusluokan täysi operatiivinen valmius on tarkoitus saavuttaa vuoden 2028 loppuun mennessä. Alukset ovat Puolustusvoimien käytössä 2050-luvulle asti. Ne tulevat operoimaan Merivoimien nykyisistä päätukikohdista Turusta ja Upinniemestä.
 
Laivue 2020 -hankkeen valmistuttua Merivoimien kalustoon tulee kuulumaan neljän uuden Pohjanmaa-luokan aluksen lisäksi peruskorjatut Hamina-luokan ohjusveneet, peruskorjatut Pansio-luokan miinalautat sekä Katanpää-luokan miinantorjunta-alukset – ne tulevat yhdessä rannikkojoukkojen ja pintatorjuntaohjuspatterien kanssa muodostamaan kokonaisuuden, joka vastaa Merivoimien tehtäviin.