Laadukas koulutus on suorituskyvyn perusta
Koulutus 2020 -ohjelmalla kehitetään koko koulutustoimialaa, eli mukana on käytännössä koko varusmieskoulutuksen rakenne ja sisältö. Kattava koulutus tukee varusmiesten toimintakykyä monilta osa-alueilta.
Pääesikunnan koulutuspäällikkö eversti Kari Pietiläisen mukaan koulutus 2020 -ohjelma on kehittämisohjelmana päättynyt, mutta jatkokehitystä tehdään osana koko koulutusjärjestelmän kehittämistä.
Osastoesiupseeri majuri Ville Kostian kertoo koulutuksen ensimmäisten kokeilujen tapahtuneen Porin prikaatissa tammikuussa 2018. Valtakunnallisesti eli kaikissa joukko-osastoissa pilotointi aloitettiin vuonna 2020.
Kehitettävänä ovat olleet muun muassa palvelusvalinnat, koulutusmenetelmät, verkko-oppimisympäristöt, luokkaoppimisympäristöt, valmiusjoukkokoulutus sekä reservin koulutus. Uudistus on kattanut lähes koko koulutusjärjestelmän ja on ollut laajin koulutusuudistus vuosikymmeniin.
Psyykkinen toimintakyky osana taistelijan mieltä
Kostianin mukaan taistelijan keho on varusmieskoulutukseen yhdistetty nousujohteinen voima- ja kestävyysharjoitusohjelma, joka korvasi aiemman liikuntakoulutuksen. Maila- ja pallopelit painottuvat nykyään vapaa-ajan liikuntakerhojen (VLK) piiriin.
– Taistelijan kehon osatavoitteena on saada liikunnan into syttymään. Kehoharjoitteissa touhutaan muun muassa ammuslaatikoiden ja kuorma-autojen ketjujen kanssa. Osa on palauttavampia ja osa taas vaativampia suoritteita, täydentää Pietiläinen.
Kaartin jääkärirykmentin sotilaspoliisikomppanian varusmiehen, Lauri Lindenin mukaan palautumiseen kiinnitetään paljon huomiota.
– Aina liikuntaharjoitteiden jälkeen venytellään ja laitetaan oma keho kuntoon, toteaa Linden.
Fyysisen puolen lisäksi on taistelijan mieli -ohjelma, joka sisältää psyykkisen, sosiaalisen ja eettisen toimintakyvyn harjoitteita, kuten taistelustressin hallintaa, ryhmäkiinteyden käsittelyä sekä sodan oikeussääntöjen läpikäymistä.
– Psyykkiseen hyvinvointiin on kiinnitetty huomiota alokaskaudesta lähtien. Ryhmäkiinteyttä on korostettu, sekä on tuotu selkeästi esille ettei tarvitse olla yksin omien murheidensa kanssa, sanoo Linden.
Pietiläinen on huomannut varusmiehien keskittyvän tiiviisti tehtäviinsä Ukrainan tilanteen vuoksi ja painottaakin vielä, että tarjolla on keskusteluapua sitä tarvitseville.
– Pääesikunnan toiveena on, että henkilökunta olisi aktiivisesti keskustelemassa varusmiesten kanssa asioista ja jos tarvitsee kuraattoria tai pappia, niin voi käydä keskustelua heidänkin kanssaan, huomioi Pietiläinen.
Varusmiesten ammattitaitoa pyritään hyödyntämään
Kostianin mukaan kouluttajien rooli on muutoksessa. Kouluttajat pääsevät hyödyntämään muun muassa moderneja koulutusmenetelmiä kuten käänteistä opetusta.
– Vuorovaikutustaidot ja esimerkillisyys ovat keskeinen asia kouluttajan toiminnassa, tiivistää Kostian.
Kouluttajat ovat saamassa tukea kouluttamiseen myös osaamiskeskusten kautta. Osaamiskeskustoiminta ja keskitetty koulutuksen suunnittelu nähdään hyvänä tukena perusyksiköille. Tässä hyödynnetään verkko-oppimista.
– Osaamiskeskus ja siellä olevat kärkiosaajat tekisivät muun muassa yhteisiä kurssi- ja harjoitekortteja sekä oppimateriaalia, joissa kerrotaan miten opetat ja koulutat. Näin helpotetaan erityisesti nuorten kouluttajien arkea, kun on koulutuskortteja ja vastaavia valmiina, selventää Pietiläinen.
Osa osaamiskeskuksista on jo olemassa ja niitä on muutamia kymmeniä eri aselajeilla ja toimialoilla. Osaamiskeskukset ja niiden oppimismateriaalit ovat kuitenkin vielä pilotointivaiheessa. Osaamiskeskustoiminta saadaan kunnolla käyntiin vuodesta 2022 alkaen.
– Esimerkkinä vaikka, miten toteutetaan hyvä taistelijan keho-harjoitus, selittää Pietiläinen.
Varusmiehiä tullaan hyödyntämään myös koulutuksien opetusmateriaalin tekemisessä. Simulaattorien kuten Virtual Battlespace (VBS) osalta voidaan valita varusmiehistä alan osaaja, joka on myös pedagogina mukana kouluttamassa ja seuraamassa.
Pietiläisen mukaan varusmiesaikana opittua hyödynnetään myös reservissä. Nykyisessä tilanteessa sopimussotilaiden määrää lisätään ja heidän varusmiesaikana oppimiaan taitoja hyödynnetään erityisesti koulutustehtävissä. Erityistehtäviin haetaan erillisellä haulla osaajia jo varusmiesaikana.
– Esimerkiksi mahdollisella b-luokan laajentamisella tavoitellaan osaajajoukkoa, jotka eivät ole aiemmin päässeet palvelemaan. Pieni asia, mutta todennäköisesti se tuottaisi muutaman sata osaavaa varusmiestä palvelukseen lisää, miettii Pietiläinen.
Korona muuttanut suunnitelmia
Korona on tuonut omat haasteensa koulutus 2020 -ohjelman toteutukseen.
– Koronarajoitustoimenpiteiden suunnitteluun ja toimeenpanoon on mennyt paljon aikaa kouluttavalta henkilöstöltä, mikä on vähentänyt joukko-osastojen kykyä keskittyä KO20-ohjelman uudistusten suunnitteluun ja toimeenpanoon, selventää Kostian.
Myös korona-aikana tullut vapaajaksottelu eli VMP-jaksot ovat estäneet uuden ohjelman toteuttamisen siten kuin se on suunniteltu. Lisääntyneet vapaat ovat vähentäneet tehokkaita koulutuspäiviä.
Kaikkiin uudistuksiin korona ei ole kuitenkaan iskenyt.
– On tulossa uusi helppokäyttöinen jaksopalaute, jolla joukko-yksiköissä ja perusyksiköissä saadaan palautetta matkan varrellakin. Oli sitten palautetta yleisjärjestelyistä, syrjinnästä tai palveluksesta yleisesti, avaa Pietiläinen.
Lindenin mielestä jaksopalaute olisi hyvä, sillä puhelimella tehtävä palautteenanto madaltaisi kynnystä tuoda arkaluontoisempiakin asioita ilmi kouluttajille.
