Kyvykkyyttä digitalisoimalla

Kaksipäiväiset neuvottelupäivät Puolustusvoimien digitalisaatio-ohjelmasta antoivat osallistujille uutta näkökulmaa ohjelman suunnittelutyöhön muun muassa inspiroivien puhujien avulla.

Puolustusvoimien digitalisaatio-ohjelmaan liittyvillä neuvottelupäivillä paneuduttiin noin parinkymmenen hengen porukassa ohjelman suunnittelutilanteeseen ja asioihin, mitä erityisesti halutaan jalkauttaa kentälle. 

– Digitalisaatio on laaja ilmiö, sitä tekevät kaikki, niin sotilaallisessa ympäristössä kuin yhteiskunnassa. Tästä syystä digitalisaatio-ilmiön haltuunottamiseksi meillä perustettiin tämä ohjelma, kertoo Puolustusvoimien digitalisaatiojohtaja, eversti Jaakko Karsikas. 

Ohjelman tavoitteena on luoda kyvykkyyttä Puolustusvoimille digitalisaatiota hyödyntäen. Tarkoituksena ei kuitenkaan ole digitalisoida kaikkea mahdollista.

– Mun tehtävä ei ole se, että me digitalisoitaisiin Puolustusvoimat. Se on aivan mahdoton tehtävä, se on niin laaja. Meillä se on enemmän sitä, että koulutetaan organisaatio digitalisaatio-ajatteluun, luonnehtii eversti Karsikas.  

Toinen digitalisaatio-ohjelman isoista linjoista on hyödyntää "esimerkki ja malli" -tapaa digitalisaatio-projekteissa.

– Me yritetään valita sellaisia edustavia tapauksia, jotka opettaisivat mahdollisimman monelle ikään kuin miten digitalisaatiota voidaan tehdä, eversti Karsikas selventää.

Kehitys näyttää lupaavalta

Digitalisaatio-ohjelmaan kehitetään tällä hetkellä sisäistä mittaristoa, jolla voi seurata kehitystä. Mittaristo tulee tänä vuonna käyttöön, ja tavoitteena on selvittää kehityksen taso myös kansainvälisellä tasolla.

– Olemme tällaista pohjoismaista keskitasoa aika monessa asiassa. Emme pyri olemaan ykkönen näissä, ja tämä on valittu myös linjaksi. Me haluamme lähteä sellaiseen kehitykseen mukaan, jonka tiedetään toimivan, avaa eversti Karsikas Suomen sijoittumista.

Ideana pitää laatu määrän edellä pohjautuu siihen, että Suomi on verrattain pieniresurssinen maa, jonka vuoksi on parempi keskittyä vain tärkeimpiin ja kriittisimpiin asioihin, jotka tarvitsevat muutosta. 

– Toisaalta meidän ohjelman sisällä ollaan monessa asiassa kärjessä, mutta ne ovat aika kapeita alueita, joissa ollaan kärjessä.

Ohjelmaa on takana jo reilu vuosi, mutta tässä muodossa digitalisaatio-ohjelma jatkuu vuoden 2024 loppuun asti. Ohjelmatoiminta ei kuitenkaan tule loppumaan, vaan pikemminkin muuttaa muotoaan tulevaisuudessa.

– Digitalisaatio ei ole ilmiönä enää samanlainen kuin aiemmin. Me pyrimme kehittämään organisaatiomme toimintatapaa, jalkauttamalla toimintatapoja organisaation sisään. Kun ne on jalkautettu organisaatioon, niin eihän sitä tarvitse enää kehittää, kun se on jo siellä. Tämä on ihan riittävä ohjelman ensimmäinen askel, kaavailee eversti Karsikas.

Jatkossa ohjelma saattaa keskittyä erilaisiin kysymyksiin, esimerkiksi datan käyttöön liittyen, kuten miten Puolustusvoimat voi hyödyntää dataa tehokkaammin. Digitalisaatio ainakin vähentää paperityötä, jonka vuoksi sähköistä dataa on saatavilla entistä enemmän. 

Ainakin yksi iso onnistuminen, jonka digitalisaatiojohtaja Karsikas nostaa esille on Puolustusvoimien sähköinen asiointi, etenkin varusmiehille mutta myöhemmin myös reserviläisille vaikkapa sovelluksen muodossa.

– Siinä on menty aimo harppaus eteenpäin. Siihen liittyy sisäisesti hirveän paljon toiminnan muuttamista. Kun paperista hankkiudutaan eroon, niin aika monen ihmisen työ muuttuu. Tavallaan muutoksen hallinta on siinä se teema, kun digitalisaatioon liittyy usein työtehtävien muutos, jonka takia on tärkeää opiskella muutoksen johtamista, jotta saadaan ihmisille merkityksellistä ja hyvää tekemistä myös tulevaisuudessa, eversti Karsikas korostaa.