"Oma kokemukseni varusmiespalveluksesta on ollut erittäin positiivinen" – Kymmenet transmiehet suorittavat palveluksen vuosittain

Sukupuolensa korjannut Julius Ulpovaara piti varusmiespalveluksen suorittamista itsestäänselvyytenä.

Ruotuväen 2/23 saapumiserän graafikko ja tuore reservin kaartinjääkäri Julius Ulpovaara on transmies. Hän syntyi naiseksi ja korjasi sukupuolensa nuorena aikuisena.
Kun nainen korjaa sukupuolensa mieheksi, hän saa miehen vastuut mukaan lukien asevelvollisuuden.

Vuonna 2021 Ulpovaaran postiluukkuun loksahti kutsuntakirje. Hän tiesi odottaa sitä ja oli valmis palvelukseen.

– Mielestäni maanpuolustus on sukupuoleen katsomatta jokaisen vastuulla. En näe mitään syytä, miksi sukupuolensa korjannut tai sukupuolivähemmistöön kuuluva henkilö olisi poikkeus.

– Armeijaan lähtö transmiehenä ei loppujen lopuksi ole sen kummoisempaa kuin muutenkaan, Ulpovaara lisää.

Keitä ovat transsukupuoliset ihmiset?

Kaartin jääkärirykmentissä Santahaminan terveysasemalla työskentelevä kenttäsairaanhoitaja Emma Kanerva toteuttaa transsukupuolisten varusmiesten hoitoja.

Transsukupuolinen henkilö on biologisesti mies tai nainen, joka kokee, että hänen kehonsa ei vastaa omaa sukupuoli-identiteettiä. Tästä seuraa sukupuolidysforiaa, joka ilmenee pahana olona ja ahdistuneisuutena siitä, että keho ei tunnu omalta.

Kanervan mukaan osa dysforiasta kärsivistä henkilöistä kokee tarvetta korjata sukupuolensa hormonihoidoilla ja kosmeettisilla leikkauksilla, mutta se ei ole välttämätöntä kaikille.

Transnainen on biologinen mies, joka on korjannut sukupuolensa naiseksi ja transmies on biologinen nainen, joka on korjannut sukupuolensa mieheksi.

Santahaminan terveysasemalla kenttäsairaanhoitaja Emma Kanerva on tärkeä henkilö transsukupuolisille varusmiehille. KUVA: Eeli Gröhn

Kutsuntakirje tulee transmiehille automaattisesti

Viime vuoden keväällä voimaan tullut uusi translaki mahdollistaa omatoimisen sukupuolen korjaamisen väestörekisterissä. Vaatimuksena on Suomen kansalaisuus, täysi-ikäisyys ja digi- ja väestötietoviraston hyväksymä perustelu, että kokee kuuluvansa vahvistettavaan sukupuoleen.

Sukupuolen muuttuessa juridisesti henkilö saa kaikki sen sukupuolen lain velvoittamat vastuut. Esimerkiksi transmiehestä tulee asevelvollinen ja hänen tulee suorittaa varusmies- tai siviilipalvelus, jos on 18–29-vuotias.

– Kun aluetoimisto saa tiedon sukupuolen muutoksesta, henkilön palveluskelpoisuus tarkastetaan aluetoimiston tarkastuksissa. Kanerva kertoo.

Tilaisuus on sama, missä käsitellään kansalaisuuden saaneet täysi-ikäiset ja kutsuntoihin saapumatta jättäneet. Aluetoimiston tarkastuksessa transmiehen kyky suorittaa palvelus tarkastetaan yksilökohtaisesti, kuten kaikkien muidenkin.

Kanervan mukaan transmiehen palveluskelpoisuuteen vaikuttaa eniten henkilön sukupuolenkorjauksen vaihe.

Hoito on monille henkilöille rankka kokemus, jonka aikana palveluksen suorittaminen ei olisi viisaasta. Tarpeen tullen transmiehen palvelusta lykätään E:n papereilla, kunnes he ovat tarpeeksi pitkällä hoidossaan, jotta palvelus onnistuu turvallisesti.

Kanerva huomauttaa, että on myös mahdollista, että transmies saa vapautuksen palveluksesta rauhan ajaksi terveydellisistä syistä, kuten useat muutkin miehet.

Epäselvyyksiä lain kanssa

Moni transnainen on korjauttanut sukupuolensa vasta varusmiespalveluksensa jälkeen, minkä takia monella suomalaisella transnaisella on sotilaskoulutus sekä sodanajansijoitus.
Viime marraskuussa Itä-Suomen hallinto-oikeus teki päätöksen, jonka mukaan transnaiset voivat erota reservistä ja siviilivarannosta.

Kanerva huomauttaa, että transnaiset voivat toki suorittaa naisten vapaaehtoisen asepalveluksen, jos he eivät ennättäneet käydä armeijaa ennen sukupuolensa korjausta.

Kanervan mukaan Puolustusvoimat ei tilastoi transsukupuolisuutta, mutta hän arvioi kymmenien transmiesten palvelevan Puolustusvoimissa vuosittain. Transnaisten palvelusmääriä hän ei osaa arvioida.

Transsukupuolisen palvelus onnistuu ongelmitta

Kanervan mukaan transsukupuolisten henkilöiden varusmiespalvelus hoituu samalla tavalla kuin muidenkin.

Puolustusvoimien sisällä vain terveydenhuollosta vastaavat henkilöt ovat oikeutettuja saamaan tiedon varusmiehen sukupuolenkorjauksesta.

– Kannustan saapumistarkastuksessa kertomaan transsukupuolisuudestaan, koska joissain tilanteissa se voi vaikuttaa siihen, millä tavalla meidän pitää hoitaa jotakin tiettyä vaivaa, Kanerva kertoo.

Kanervan mukaan transsukupuolisten varusmiesten palvelus ei useimmiten vaadi erityisjärjestelyjä. Jos tarvetta kuitenkin ilmenee, asiat voidaan hoitaa.

Erityisjärjestelyjä pyytäessä varusmiehellä ei ole velvoitetta kertoa esimiehelleen sukupuolenkorjauksestaan tai sukupuoli-identiteetistään.

Jos transsukupuolinen henkilö esimerkiksi kokee tarvitsevansa yksityisen tilan peseytymiselle, hän voi perustella tarvetta henkilökohtaisilla syillä, joita ei halua enempää avata.

Tästä huolimatta on tilanteita, joissa sukupuolenkorjaus saattaa nousta esille. Julius Ulpovaara kertoo, että eräässä tilanteessa hänen sukupuolenkorjauksensa nousi tahtomatta esille, kun hänen piti antaa lukioaikainen lukihäiriötodistus esimiehelleen soveltuvuustestin yhteydessä.
Kanerva huomauttaa, että suurin vaikutus, jonka transsukupuolinen varusmies saattaa kokea palveluksensa aikana, on sukupuolenkorjauksen vaatiman lääkityksen ja hoidon aiheuttamat rajoitteet joihinkin erityistehtäviin pääsemiseen.

– Lääkitys ja hoitotasapaino tarkistetaan, kun palvelus alkaa, Kanerva vakuuttaa.

”Armeija oli hyvä kokemus”

Julius Ulpovaara kuvailee varusmiespalvelustaan lähes täysin positiiviseksi kokemukseksi.

– Perheeni on erittäin isänmaallinen. Tätini olisi suorittanut asepalveluksen, jos se olisi silloin ollut naisille mahdollista, Ulpovaara kertoo.

– Tiesin jo pienenä lapsena, että jokaisen, myös minun tehtäväni on osallistua maanpuolustukseen. Sukupuoleen liittyvät kysymykset nousivat vasta myöhemmin lähestyessä murrosikää, hän lisää.
Ulpovaara myöntää, että transsukupuolisuus on aiheuttanut ongelmia ja hankaluuksia palveluksensa aikana. Esimerkiksi alokaskaudella tupalaiset pohtivat, miksi hän tuli armeijaan vasta 26-vuotiaana.

– Vastaukseksi annoin yliopisto-opinnot, joka pitää osittain paikkansa, mutta pääasiassa en halunnut palvelukseen naisena. Se ei olisi vaan toiminut, Ulpovaara painottaa.

Hän myös korostaa, että ei edusta kaikkia transmiehiä ja jokaisen sukupuolenkorjausprosessi on yksilöllinen.

– Olen vain yksi ihminen muiden joukossa. Kokemuksia on varmasti monia, mutta oma kokemukseni varusmiespalveluksesta on ollut erittäin positiivinen.

Puolustusvoimilla parannettavaa

Ulpovaaran mielestä Puolustusvoimat voisi tiedottaa paremmin, miten varusmiespalveluksen voi suorittaa transsukupuolisena. Tällä hetkellä tietoa ei ole oikein saatavilla, ja hän uskoo sen vaikuttavan palvelukseen astuvien määrään.

– Suomen puolustaminen on jokaisen asia. Sukupuolen korjaaminen ei saisi olla este palveluksen suorittamiselle, Ulpovaara painottaa.

Varusmiestoimikunnan pääsihteeri, alikersantti Sofia Julin kertoo varusmiestoimikuntien pohtivan omien kerhojen perustamista naisille sekä muun muassa etnisille-, sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöille. Kerhojen tavoitteena olisi toimia vertaisryhminä ja saada varusmiehiä sekä naisten vapaaehtoista asepalvelusta suorittavia henkilöitä laajemmin osallistumaan Puolustusvoimien tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kehittämiseen.

– Tämä artikkeli mahdollisesti kannustaa muita transmiehiä tai sukupuoli-identiteettiään pohtivia henkilöitä suorittamaan varusmies- tai asepalveluksen. Kannustan kaikkia asepalveluksen suorittamista harkitsevia lähtemään rohkeasti, Ulpovaara kertoo.