"Kyllä sitä suomalaistakin sotilasta paleli ja paleltumia tuli paljon"

Uusi kirja kokoaa yksien kansien väliin talvisodan 105 kunnian päivää.

Tieto Venäjän hyökkäyksestä Suomeen marraskuun viimeisenä päivänä vuonna 1939 kiiri Kainuun korpimaille suomussalmelaisen Aarolan talon emäntä Lempi Seppäsen kautta. 

Rajan tuntumassa Lehtovaaran kylässä asunut Seppänen havahtui aamulla koiran haukuntaan. Hän huomasi naapuritalon kohdalla tummia hahmoja ja ymmärsi heti, että venäläiset olivat tulleet rajan yli.

Perheen isä oli puusavotassa, joten hän lähti itse viemään viestiä seuraaviin taloihin yhdessä kolmen lapsensa kanssa. Kaksi pienintä istuivat vesikelkassa ja vanhin sai juosta kelkan perässä. 

Seppänen unohti kovassa kiireessä takkinsakin kotiin, vaikka siihen oli jätetty perheen rahat valmiiksi.

– Siinä oli vielä se dramatiikka, että hän joutui menemään järvien yli ja kun oli marraskuun viimeinen päivä, niin ei ollut varmuutta, että kestääköhän jää, kertoo Kenttäpostia-neuvoston puheenjohtaja, tietokirjailija Jukka Halonen. 

Jää kuitenkin kesti ja Seppänen sai vietyä viestin aina Suomussalmen Juntusrantaan asti. 

– Kun Juntusrannasta vietiin Suomussalmen esikuntaan tieto, että rajan yli tulee kokonainen divisioona naapurin miehiä, ei siellä uskottu sitä mahdolliseksi, Halonen kertaa.

Eversti Antero Svensson soitti Karjalan kannakselta päämajan päivystäjä vänrikki Torsti Juhavaaralle ja pyysi marsalkka Mannerheimia puhelimeen. Tämä ei kuitenkaan ollut saatavilla, kuten ei myöskään pääesikunnan päällikkö Lennart Oesch. 

Svenssonin ei auttanut muu, kuin laatia pikainen hätäsanoma: Neuvostoliiton joukot ovat ylittäneet tänään kello 7.00 valtakunnan rajan. Omat etuvartiot ovat vetäytyneet asemistaan. Sotajoukkomme ovat parhaillaan ankarissa taisteluissa vihollista vastaan. Taistelut jatkuvat. 

Sota yhdisti kansakunnan 

Halosen toimittama Talvisota – kenttäpostia -kirja kokoaa yksien kansien väliin talvisodan tapahtumat aina Suomenlahdelta Petsamoon. 

Teos esittelee kattavasti, kuinka Suomen rauhan ajan Maavoimat muuttuvat sodan ajan kenttäarmeijaksi ja näyttää, kuinka talvisota yhdistää Suomen kansakunnan sitä uhkaavan ylivoimaisen vihollisen edessä. 

– Sankarihaudat jokaisella kirkkomaalla muistuttavat meitä vielä tänäkin päivänä siitä kalliista hinnasta, joka tuolla on maksettu, Halonen muistuttaa. 

Joulu-, tammi- ja helmikuussa käydyissä 105 päivää kestäneissä taisteluissa suomalainen sotilas taisteli vastustajaansa vastaan kaamoksen keskellä kylmissä olosuhteissa ilman kunnollista panssaritorjuntaa.

– Yksi talvisodan myytti on, että kun oli niin jumalattoman kylmä talvi. Mutta kyllä sitä suomalaistakin sotilasta paleli ja paleltumia tuli paljon, Halonen huomauttaa.

Kirja syntyi halusta vaalia veteraanien perintöä. Tammenlehvän perinneliiton toiminnanjohtaja Sakari Martimo (vas.) sekä tietokirjailija Jukka Halonen (oik.) luovuttivat kirjan eduskunnan puhemies Paula Risikolle (kok.) sen julkistustilaisuudessa. Kuva: Remu Shemeikka

Kirja vie lukijansa keskelle talvisodan legendaarisia kamppailuja Raatteentielle, Summaan ja Kollaalle, mutta esittelee myös muita tapahtumia ja muodostaa sodasta yksittäisiä taisteluja laajemman kokonaisuuden käsittelemällä aihetta sotaan johtaneista syistä aina välirauhan solmimiseen asti. 

Teos perustuu Suomen sotaveteraaniliiton, Rintamaveteraaniliiton ja Tammenlehvän perinneliiton julkaisemassa Kenttäpostia-lehdessä julkaistuihin artikkeleihin, joita Halonen on täydentänyt muun muassa aiemmin Iltalehden sotahistorian erikoisjulkaisuihin tekemillään jutuilla.

Teoksen kirjoittajakuntaan kuuluu Halosen lisäksi myös muita nimekkäitä kirjoittajia, kuten esimerkisi sotahistorian professori emeritus Ohto Manninen, entinen puolustusvoimain komentaja, kenraali Jarmo Lindberg sekä eversti ja tietokirjailija Hannu Liimatta. 

Koko kansan talvisotakirja 

Suomen sotaveteraaniliiton ja Rintamaveteraaniliiton lakkauttamisen jälkeen vastuu veteraaniperinnön vaalimisesta ja Kenttäpostin julkaisemisesta siirtyi Tammenlehvän perinneliitolle.

Kirja syntyi halusta vaalia tätä perinnettä. 

– Elämme aikaa, jolloin sodan kokeneet veteraanit ovat siirtymässä viimeiseen iltahuutoon. Kirja omalta osaltaan muistaa ja kunnioittaa näitä veteraaneja. Tämä on koko kansan talvisotakirja, Halonen kiteyttää.

Kansalle se on myös kirjoitettu. Teos on tehty helppolukuiseksi ja näyttäväksi isoine kuvineen, joista osan kuvataiteilija Sami Hakala on jälkikäteen värittänyt. 

– Uskon, että nuoremmatkin sukupolvet tarttuvat siihen mielellään, Halonen toivoo. 

– Teimme tämän kirjan siksi, että annamme kaikille niille ihmisille, jotka eivät ole lukeneet Kenttäpostia tai kuulleet näitä ainutlaatuisia sotatarinoita, mahdollisuuden saada tämän kirjan kautta kokonaiskuvan talvisodasta, talvisodan hengestä ja taistelutahdosta, luonnehtii kirjan kustantaja Jussi Kiilamo. 

Myös Ukrainan sota on tehnyt talvisodan jälleen ajankohtaiseksi. 

– Tässä on yhtymäkohtia. Sama vihollinen käy isolla ylivoimalla pienemmän kimppuun ja syöttää vähemmistökansojaan sodan nieluun. Molemmilla kerroilla sodan johdossa on myös diktaattori, Halonen summaa.