Kuusi kysymystä turvallisuudesta presidenttiehdokkaille – Katso tästä lyhentämättömät vastaukset Ruotuväen kyselyyn
Ruotuväen kyselystä selviää, että kaikki ehdokkaat ovat valmiita panostamaan puolustusmenoihin.
Presidenttiehdokkaista moni pitäisi itsellään Puolustusvoimien ylipäällikkyyden poikkeusoloissa. Osa ehdokkaista olisi kuitenkin valmis siirtämään tehtävän ammattisotilaalle.
Ydinaseet ja mahdolliset Naton tukikohdat Suomessa jakavat myös ehdokkaiden näkemyksiä.
Ydinaseisiin suhtaudutaan kaksijakoisesti. Halua on esimerkiksi ydinenergialain uudistamiseen, jotta ydinaseita koskeva sääntely muuttuisi sallivammaksi. Osa ehdokkaista ei halua lainkaan ydinaseita Suomeen.
Ehdokkaita yhdistää näkemys puolustusmenojen vähimmäistasosta. Kaikki ehdokkaat sitoutuvat lähtökohtaisesti Naton asettamaan tavoitteeseen, jossa puolustusmenojen osuus olisi vähintään kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta.
Ehdokkaat näkevät Suomen Venäjä-suhteiden olevan aallonpohjassa. Ainoastaan Venäjän hyökkäyssodan päättyminen ja rauhan solmiminen Ukrainassa mahdollistaisivat kahdenvälisten suhteiden uudelleenrakentamisen.
Ruotuväki esitti ehdokkaille seitsemän kysymystä joulukuussa. Esittelemme ehdokkaat vaalinumerojärjestyksessä.
Presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen ennakoäänestys järjestetään 17.–23. tammikuuta. Varsinaisen vaalipäivän äänestys on sunnuntaina 28. tammikuuta.
1. Miten näette Suomen ja Venäjän suhteiden kehittyvän lähivuosina? Miten suhteita voitaisiin parantaa?
2. Onko Suomen ja länsimaiden tuki Ukrainalle ollut mielestänne riittävää?
3. Pitäisikö Suomen sallia pysyviä Naton tukikohtia tai ydinaseita alueellaan?
4. Mitä mieltä olette Puolustusvoimien määrärahojen nykytasosta ja tulevaisuudesta?
5. Pitäisikö asepalvelusta muuttaa nykyisestä? Jos pitää, millä tavalla?
6. Luovuttaisitteko ylipäällikkyyden poikkeusoloissa?
7. Kehu joku toinen presidenttiehdokas ja perustele valintasi.
Vasemmistoliiton presidenttiehdokas, kansanedustaja Li Andersson
1. On tällä hetkellä on hyvin vaikea nähdä, miten Suomen ja Venäjän suhteet voisivat normalisoitua vielä pitkään aikaan.
Presidentti Putin on osoittanut olevansa valmis rikkomaan kansainvälisen oikeuden kaikkein perustavanlaatuisimpia sääntöjä. Syyllisiä Ukrainan sodan syttymiselle ovat yksinomaan Putin ja hänen johtamansa Venäjä. Venäjän on lopetettava julma ja kansainvälisen oikeuden vastainen hyökkäyssotansa ja vetäydyttävä Ukrainasta. Tämän lisäksi Venäjän politiikassa ja hallinnossa pitää tapahtua todella suuria muutoksia. Venäjän kansalaisyhteiskuntaa ja toisinajattelijoita on tärkeää tukea.
Pidän tärkeänä, että Euroopan unioni toimii yhtenäisesti suhteessa Venäjään. Tältä osin myös mahdollinen kanssakäyminen Venäjän johdon kanssa tapahtuisi koordinoidusti ja jäsenmaiden neuvostossa sopimien linjojen mukaisesti. Putinin hallinto pyrkii nimenomaan hajottamaan EU:n yhteistä rintamaa ja kahdenvälisten suhteiden ylläpito olisi varmasti Putinin intresseissä. Tässä mielessä on huolestuttavaa, että EU-maiden johtajien keskuudessa on niitäkin, jotka pelaavat tältä osin Putinin pussiin.
2. Mielestäni on ollut oleellisen tärkeää, että Ukraina on saanut Suomelta ja muilta mailta pyytämäänsä tukea. Suomen on tehtävä kaikkensa, mukaan lukien tuettava Ukrainaa aseellisesti, jotta Venäjä lopettaa hyökkäyksensä ja Ukrainaan saadaan rauha. Ilman aseellista tukea mahdollistaisimme Venäjän valloituspyrkimykset. Ilman edellytyksiä pysäyttää hyökkäystä ja puolustaa omaa maataan, Ukraina joutuisi antautumaan Venäjän hyökkäykselle ja vaatimuksille. Siksi tuen jatkuminen on välttämätöntä.
Aseellisen avun lisäksi Venäjältä pakotteiden takia takavarikoitua omaisuutta ja varoja pitäisi pystyä käyttämään Ukrainan auttamiseksi esimerkiksi jälleenrakennuksessa. Suomen on myös edistettävä Ukrainan valtionvelkojen mitätöimistä.
3. Ei pitäisi. Suomen Nato-jäsenyyden täytyy olla puolustuksellinen. Norja on hyvä esimerkki siitä, miten Nato-jäsenyyttä voi yhdistää kansallisiin ulkopolitiikan linjauksiin. Norja ei ole perinteisesti hyväksynyt maaperälleen ydinaseita eikä pysyviä ulkomaisia tukikohtia tai pysyviä joukkoja rauhan aikana. Myöskään Suomeen ei pidä ottaa ydinaseita, Naton pysyviä sotilastukikohtia tai pysyviä joukkoja. Suomen nykyisen ydinenergialain mukaan ydinräjähteiden maahantuonti, valmistaminen, hallussapito ja räjäyttäminen on Suomessa kiellettyä, eikä tähän ole syytä tehdä muutoksia.
4. Suomen puolustusmenojen osuus bruttokansantuotteesta ylittää tällä hetkellä tuntuvasti kaksi prosenttia. Suomen ja Euroopan muuttuneen turvallisuustilanteen takia puolustusmäärärahat on pysyvien menojen osalta syytä pitää nykytasolla ja saattaa sovitut hankinnat maaliin. Jatkossa menojen on vastattava todelliseen maanpuolustuksen tarpeeseen bruttokansantuotteen kehityksestä riippumatta, jolloin menot voivat olla tarpeen mukaan joko yli tai alle kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta.
5. Asevelvollisuutta on pidemmällä aikavälillä syytä kehittää siihen suuntaan, että se kohtelee kaikkia sukupuolia tasa-arvoisesti. Palvelukseen olisi hyvä valita sukupuolen sijaan motivaation ja osaamisen perusteella. Uudistus ei lisäisi koulutettavien määrää, mutta parantaisi reserviläisarmeijamme suorituskykyä ja lisäisi kansalaisten valinnanvapautta. Samalla siviilipalveluksen kestoa on lyhennettävä ja aseistakieltäytyjien rankaisemisesta luovuttava.
6. Riippuu tilanteesta. Sivistysvaltioon kuuluu, että puolustuslaitos on vastuussa kansan valitsemille poliitikoille. On tärkeää, että siviilit johtavat sotilaita eikä päinvastoin. Siksi pidän tärkeänä, että Puolustusvoimain ylipäällikkönä toimii kansalaisten valitsema poliitikko. Poikkeusoloissa on joskus tehtävä poikkeuksellisia päätöksiä, ja mahdollisuus ylipäällikkyyden luovuttamisesta valtioneuvoston esityksestä poikkeusoloissa toiselle Suomen kansalaiselle on tärkeää olla myös olemassa.
7. Arvostan Pekka Haaviston työtä ja osaamista rauhanneuvottelijana.
Jutta Urpilainen on ollut hyvä komissaari.
Valitsijayhdistyksen ja keskustan presidenttiehdokas, Suomen pankin pääjohtaja Olli Rehn
1. Suomen on toimittava Venäjä-suhteissa tiiviissä yhteistyössä muiden EU- ja Nato-maiden kanssa. Korkean tason poliittiset suhteet Suomen ja Venäjän välillä eivät voi kunnolla palautua ennen Venäjän vetäytymistä Ukrainasta. Jos toisaalta EU:n piirissä yhteisesti todettaisiin, että Suomen tasavallan presidentin keskusteluyhteys Venäjään voisi edesauttaa oikeudenmukaisen ja kestävän rauhan asiaa, sitä olisi luonnollisesti harkittava. Viranomaistasolla on kyettävä jatkossakin hoitamaan muun muassa raja- ja meriturvallisuuteen sekä tulliin liittyviä kysymyksiä.
2. Suomen on jatkettava määrätietoisesti Ukrainan tukemista ja työskenneltävä sen eteen, että länsi pysyy yhtenäisesti Ukrainan tukena, valitettavasti joitain repeämisiä rintamasta on nähty.
Koko Euroopan on kyettävä puolustustarvikkeiden tuotannon vauhdittamiseen varmistaaksemme esimerkiksi kriittisten ammusten toimitukset Ukrainaan.
3. Suomen kannattaa olla aktiivinen Naton pysyvien toimintojen, kuten esikunta- ja tukikohtarakenteiden ja osaamiskeskusten tavoittelussa. Uusien tukikohtien perustaminen on kuitenkin pitkän valmistelun tulos, eikä lähiaikoina ole todennäköistä, että niitä perustettaisiin Suomeen.
Ydinaseet ovat Naton ennaltaehkäisevänä pelotteena yhteisen puolustuksen kulmakivi. Suomikin on näin ollen Naton jäsenenä osa ydinasepuolustusta. Meidän on toimittava normaalin, aktiivisen jäsenmaan lailla, mihin kuuluu myös osallistuminen koko liittokuntaa koskevaan ydinaseisiin liittyvään suunnitteluun (Nuclear Planning Group) ja harjoitteluun.
Ydinaseiden sijoittaminen Suomeen tai lähialueille ei ole tarkoituksenmukaista liittokunnankaan kannalta. Myös nykyisin voimassa oleva lainsäädäntö rajoittaa ydinaseiden maahantuontia. Asiaa on arvioitava ydinenergialainsäädännön uudistamisen yhteydessä.
4. Nykyinen taso, jossa käytämme kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta maanpuolustukseen, on minimivaatimus nykyisessä epävakaassa turvallisuustilanteessa. Puolustusbudjetin riittävästä tasosta on linjattava vuonna 2024 annettavassa puolustusselonteossa. Suomen kansallisen puolustuskyvyn varmistamiseen pitää aina olla riittävät määrärahat.
5. Kannatan koko ikäluokkaa koskevaan palvelusvelvollisuuteen siirtymistä. Asevelvollisuuden uudistaminen on tärkeää sekä tasa-arvon kannalta että riittävän reservin kouluttamiseksi ikäluokkien pienentyessä. Ensimmäinen askel on koko ikäluokkaa koskevat tulevaisuuskutsunnat. Samalla nuorten naisten kynnys hakeutua vapaaehtoiseen asepalvelukseen madaltuisi. Seuraava askel olisi yleinen koko ikäluokan palvelusvelvollisuus, jossa ensisijainen palvelusmuoto edelleen olisi asepalveluksen suorittaminen.
Siviilipalvelusta on uudistettava aidosti tukemaan kokonaisturvallisuutta, kuten väestönsuojelua, kyberturvaa, palo- ja pelastustointa ja ympäristötuhojen torjuntaa.
6. On tasavallan hengen mukaista, että puolustusvoimain ylipäällikkönä toimii demokraattisesti valittu valtiojohtaja. Ylipäällikkö nojaa sotilaallisissa kysymyksissä vahvasti puolustusvoimien komentajan esityksiin, mutta presidentin on kyettävä lopulta myös itsenäiseen harkintaan ja päätöksiin. Siksi presidentillä on oltava turvallisuus- ja puolustuspolitiikan tuntemusta ja ymmärrystä sotilaallisista asioista. Ylipäällikkyys on minusta keskeinen osa tasavallan presidentin perustuslain mukaisia tehtäviä. Vain erityisen poikkeuksellisissa oloissa harkitsisin ylipäällikkyyden luovuttamista.
7. Sari Essayah on miellyttävä kanssaehdokas, jolla on jalat tukevasti maassa. Itäsuomalaiset juuret yhdistävät meitä ja uskon hänen tunnistavan ne haasteet, joita Itä-Suomi näinä aikoina kohtaa — se on koko Suomen kannalta suuren luokan turvallisuuspoliittinen kysymys. Sari Essayah kantaa tällä hetkellä suomalaisen huoltovarmuuden kannalta hyvin merkittävää ministerisalkkua toimiessaan maa- ja metsätalousministerinä. Tässä tehtävässä toivon hänelle mitä parhainta menestystä.
Liike Nytin presidenttiehdokas, kansanedustaja Harry Harkimo
1. Suhteita on vaikea parantaa, ennen kuin Ukrainassa saadaan rauha, mihin molemmat ovat tyytyväisiä.
2. On ollut. Suomi on tukenut Ukrainaa hyvin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Suomi on avustanut hyvin ja toivottavasti avustaa myös jatkossa.
3. Tukikohtia kyllä, mutta ydinaseita ei tule sijoittaa Suomeen. Suomen pitää kuitenkin sallia tarvittaessa muiden Nato-maiden koneiden ja laivojen kulkeminen kauttansa myös ydinaseilla varustettuna.
4. Yli 2% bruttokansantuotteesta on minimivaatimus, mutta Puolustusvoimien pitää arvioida onko se riittävä.
5. Kutsuntojen tulisi koskettaa koko ikäluokkaa. Miehillä tulisi jatkossakin olla asevelvollisuus, naisilla asepalvelus tai muu yhteiskunnan välttämättömiä toimintoja tukeva palvelus. Kun kaikki tietävät mitä heidän tulee tehdä, he tuntevat olonsa turvallisemmaksi kriisitilanteessa.
6. En luovuttaisi.
7. Presidenttiehdokas Halla-ahoa, siitä että hänkin pitäisi Itärajan suljettuna.
Perussuomalaisten presidenttiehdokas, eduskunnan puhemies Jussi Halla-Aho
1. Ei ole näköpiirissä sellaista kehitystä, joka mahdollistaisi poliittisten tai taloudellisten suhteiden normalisoimisen Venäjän kanssa. Venäjän pitäisi lopettaa sota Ukrainassa ja korvata aiheuttamansa tuhot. Tätä tuskin tapahtuu, koska suurin osa venäläisistä tukee sotaa. Sotaa edeltäneisiin kaupallisiin suhteisiin tuskin on missään tapauksessa paluuta. Menneiden vuosien kokemukset eivät rohkaise yrityksiä investoimaan Venäjälle, eivätkä Euroopan maat tietenkään halua toistaa niitä virheitä, joita venäläisen energian suhteen tehtiin.
2. Tuki Ukrainalle ei ole ollut riittävän massiivista eikä oikea-aikaista. Jos tavoitteena on Venäjän tappio sodassa, apu on sekä määrällisesti että laadullisesti mitoitettava tämän tavoitteen mukaan. Yksi ongelma on ollut arkuus Venäjän esittämien uhkausten edessä, toinen ongelma taas Euroopan sotatarviketeollisuuden riittämätön kapasiteetti suhteessa Ukrainassa käytävän sodan asettamiin vaatimuksiin.
3. Nato-jäsenyyden oloissa suomalaiset tukikohdat ovat ”Naton tukikohtia”. Rauhan aikana tuskin on tarvetta pyytää pysyvästi Suomeen liittolaismaiden joukkoja. Infrastruktuurin on kuitenkin oltava valmiina ottamaan apua vastaan, jos sitä tarvitaan. Yhdysvalloilla ei varmasti ole halua sijoittaa ydinaseita Suomeen. Sen sijaan keskustelua on käytävä siitä, onko järkevää kategorisesti kieltää esimerkiksi niiden kuljettaminen Suomen kautta ja ydinaseilla aseistettujen alusten pysähtyminen Suomen satamissa ja lentokentillä.
4. Suomi on sitoutunut käyttämään puolustusmenoihin vähintään kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta. Maavoimien välttämättömät investoinnit ja esimerkiksi ammusvarastojen täyttäminen voivat edellyttää vuosikohtaisesti vähimmäistason ylittämistäkin.
5. Käytännössä ainoa muutossuunta on kohti sukupuolten yhtäläistä asevelvollisuutta. Mitään periaatteellista estettä en tälle näe, mutta mielipideilmasto on tietenkin huomioitava.
6. Oletuksena on, että sotilaallisen konfliktin oloissa tasavallan presidentti luovuttaa ylipäällikkyyden sotilaalle.
7. Minulla ei ole pahaa sanottavaa muista ehdokkaista. Kullakin on omat erityisvahvuutensa kuten myös omat heikkoutensa.
Sosiaalidemokraattien presidenttiehdokas, Euroopan unionin komissaari Jutta Urpilainen
1. Suomen ja Venäjän välinen luottamus on särkynyt. Suhteet eivät ole parantumassa niin kauan, kun Venäjä jatkaa laitonta hyökkäyssotaansa Ukrainassa. Suomi hoitaa nyt suhteitaan Venäjään osana EU:ta ja Natoa. Suomen tulee osana EU:ta tehdä kaikkensa, jotta sota Ukrainassa saadaan loppumaan. Venäjään kohdistettuja pakotteita tulee jatkaa ja syventää niin kauan kuin tarve vaatii.
Samalla tulee etsiä tapoja tukea demokraattista oppositiota maan valoisamman tulevaisuuden edistämiseksi. Minusta on tärkeää, että viestimme venäläisille ihmisille ja erityisesti suomenvenäläisille, että arvostuksemme venäjän kieltä ja kulttuuria ei ole kadonnut mihinkään ja seisomme kaikkien niiden rinnalle, jotka vastustavat Venäjän nykypolitiikkaa.
2. EU on toiminut ennennäkemättömän yhtenäisesti Ukrainan tukemiseksi ja Venäjän sanktioimiseksi, ja kaikki toimet on koordinoitu G7-liittolaisten kanssa. EU:n ja Yhdysvaltojen sotilaallinen tuki on ollut Ukrainan puolustustaistelulle elintärkeää. Sitä on jatkettava ja EU:n esimerkiksi tulee jatkaa pyrkimyksiä tehostaa ja lisätä ammustuotantoaan ja vahvistaa puolustustarviketeollisuuttaan.
3. Suomen kaikki tukikohdat ovat Naton tukikohtia. Nato-joukkoja sijoitettaisiin Suomeen todennäköisimmin olemassa olevan tukikohdan yhteyteen. Päätös joukkojen sijoittamisesta Suomeen pitää tehdä kansallisesti ja tapauskohtaisesti osana Pohjois-Euroopan taistelutilan puolustuksen kokonaissuunnittelua. Nato ei ole tuomassa ydinaseita Suomen maaperälle, eikä Suomen lainsäädäntö sitä tällä hetkellä edes mahdollista.
4. Puolustusvoimille on kohdennettu hyvin tarpeellista lisärahoitusta, ja tarpeita on tulevinakin vuosina. Materiaalisen valmiuden ohella tärkeä kysymys Puolustusvoimien suorituskyvylle on riittävä ja osaava henkilöstö. Erityisesti Nato-jäsenyys sekä tuleva kutsuntojen laajentaminen aiheuttavat lisähenkilöstötarpeita. Naton jäsenenä Suomen tulee sitoutua käyttämään puolustukseen kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta.
5. Asevelvollisuusjärjestelmää tulee kehittää tasa-arvoisempaan ja yhdenvertaisempaan suuntaan parlamentaarisen ryhmän suositusten mukaisesti. Ikäluokkien pienentyessä tällä hetkellä kutsuntojen ulkopuolelle jäävien osallistumista täytyy lisätä tulevaisuudessa. Asevelvollisuusjärjestelmän mahdollisen päivittämisen tulee tapahtua maanpuolustuksen ja kokonaisturvallisuuden tarpeista, sotilaalliset uhkakuvat sekä kansantaloudelliset vaikutukset huomioiden.
6. Puolustusvoimien ylipäällikkyys on osa presidentin ulko- ja turvallisuuspoliittisia tehtäviä. Nykymaailmassa kriisit voivat saada hyvin monenlaisia muotoja. Päätöksiä tulee tehdä ajassa, kulloisenkin tilanteen mukaan.
7. Minulla on ollut ilo työurallani olla tekemisissä kaikkien kanssaehdokkaiden kanssa. Useimmat tunnen eduskunnasta ja kaikkia arvostan. Kehun nyt kuitenkin Alexia, koska hänen positiivinen energiansa ja draivinsa on tarttuvaa ja hän on aina kannustamassa muita.
Valitsijayhdistyksen presidenttiehdokas, Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola
1. Meidän tulisi Venäjä-suhteissamme olla linjassa Nato-liittolaisten ja EU-jäsenmaiden kanssa. Meidän pitää kuitenkin koko ajan muistaa, että tällä hetkellä Venäjä on laajentumishaluinen ja aggressiivinen Suomen naapurimaa. Vanhoihin yhteistyövaraisen Venäjä-suhteen mantroihin ei kannata palata. Venäjä pysyy imperialistisena naapurina, joka ei normalisoi naapurisuhdettaan. Puolustukseen täytyy satsata yli 3% suhteessa bruttokansantuotteeseen.
2. Kuten tilanne osoittaa, tuki ei ole ollut vielä riittävää. Ukrainan tukemista on pakko jatkaa, ellei tehostettava. Ukrainan asia on meidän välitön kansallinen intressimme.
3. Nato-joukkojen toiminta on todennäköisesti kiertävää toimintaa, eli tukikohdat eivät välttämättä ole pysyviä. Kuitenkin ne tulee tietysti sijoittaa strategisesti järkeviin paikkoihin. Ydinaseita ei tulla säilömään Suomessa etulinjassa muuten, kuin aivan äärimmäisessä tilanteessa.
4. Puolustusmäärähojen pitäisi olla 3:lla alkava prosentti bruttokansantuotteesta. Ymmärrän varsin hyvin, että kyse on suuresta investoinnista, joka olisi tehtävä vuosikymmenten janalla taloudellisesti haastavana aikana. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö näin tulisi tehdä. Halvin sota on kuitenkin viime kädessä se, jota ei koskaan käydä. Tässä ajassa puolustukseen satsaaminen on parasta rauhantyötä.
5. Tarvitsemme parhaat osaajat osaksi puolustusjärjestelmäämme sukupuolesta huolimatta. Tämä on sekä tasa-arvo että erityisesti suorituskykykysymys. Puolustusvoimissa pitkän aikavälin tavoite on saada sotilaallisen maanpuolustuksen tehtäviin ikäluokan parhaat.
6. Poikkeusoloissa ylipäälikkyyden roolin luovuttaminen rautaiselle ammattilaiselle on perusteltua.
7. Hienoa, että Jutta Urpilainen liittyi mukaan kisaan. Hänellä hyvä kokemus erityisesti Sahelin etelänpuoleisesta Afrikasta.
Kokoomuksen presidenttiehdokas, EU-yliopiston professori Alexander Stubb
1. Suomen ja Venäjän suhteissa voi tapahtua myönteistä kehitystä vasta siinä vaiheessa, kun Venäjä on lopettanut sotatoimensa Ukrainassa. Avainasemassa on, että sotaan saadaan päätös, jonka Ukraina hyväksyy. Mikään ei voi normalisoitua niin kauan, kun Venäjä käy sotaa Ukrainassa.
2. Ukraina taistelee myös meidän vapautemme ja demokratiamme puolesta. Jos minut valitaan tasavallan presidentiksi, lupaan, että Suomi tukee Ukrainaa niin kauan kuin tarpeellista. Tavoitteena on tietenkin, että EU ja koko länsi pysyvät mahdollisimman yhtenäisinä tässä asiassa.
3. Suomen tulisi tavoitella Naton toimintojen sijoittamista Suomeen, esimerkiksi erilaisia esikunta- tai osaamiskeskustoimintoja. Kyseessä ei ole ilmoitusasia vaan siitä täytyy löytää yhteinen näkemys Nato-maiden kesken, joten perusteiden täytyy olla pitävällä pohjalla. Lopputuloksen täytyy olla sotilaallisesti looginen ja palvella niin Suomen kuin Natonkin tarpeita ja lisätä alueen turvallisuutta.
Ydinasepelote kuuluu keskeisenä osana Naton Suomellekin tarjoamaan ennaltaehkäisevään suojaan. Olemme menneet Natoon ilman rajaavia ennakkoehtoja.
4. Naton jäsenenä Suomi sitoutuu Naton tavoitteeseen, eli siihen, että puolustusmenojen osuus on vähintään kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta.
5. Suomen puolustuksen perustana tulee edelleen olla yleinen asevelvollisuus, koulutettu reservi, koko maan puolustaminen ja korkea maanpuolustustahto. Nämä perusasiat tulee kaikissa tilanteissa säilyttää.
Tunnistan hyvin uudistustarpeet ja toiveet, joita liittyy Suomen nykyiseen asevelvollisuusjärjestelmään. Toisaalta fakta on, että nykyisen sodanajan joukkojen henkilövahvuuden ylläpitämiseksi ei tarvita nykyistä laajempaa varusmiespalveluksen suorittavien määrää. Siihen ei myöskään nykyisellään ole tiloja, ei kalustoa eikä rahaa.
Sukupuolineutraaliin asepalvelukseen siirtyminen ilman muita merkittäviä muutoksia tarkoittaisi siis tosiasiassa samalla siirtymistä valikoivaan palvelukseen. Silloin menetettäisiin jotain sellaista, mikä on nykyisessä mallissa arvokasta: kaikki palvelevat samassa rivissä taustasta huolimatta.
Olen avoin keskustelulle suomalaisen asevelvollisuuden kehittämisestä, mutta keskustelu täytyy käydä maltilla, laajemmat yhteiskunnalliset tarpeet ja vaikutukset huomioiden.
Naisten osallistumista vapaaehtoisesti aseelliseen maanpuolustukseen voitaisiin ensi vaiheessa edistää laajentamalla kutsunnat koko ikäluokkaa koskeviksi.
6. En luovuttaisi. Se on yksi tasavallan presidentin tärkeimmistä tehtävistä. Sotilaskäskyasiat presidentti päättää esittelystä. Puolustusvoimain komentaja ja muut sotilasasiantuntijat ovat tietenkin laatimassa ehdotuksia.
7. Presidentinvaaleissa on tällä kertaa ehdolla erittäin asiantuntevia ehdokkaita. Arvostan jokaista heistä. Käy vaaleissa miten käy, Suomelle käy hyvin.
Kristillisdemokraattien presidenttiehdokas, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah
1. Venäjän kanssa ei voida palata normaaleihin suhteisiin niin pitkään kun Vladimir Putin on vallassa. Vladimir Putinin hallinto on syyllistynyt vakaviin sotarikoksiin ja rikoksiin ihmisyyttä vastaan Ukrainassa, heidät on saatettava vastuuseen kansainväliseen sotarikostuomioistuimeen eikä tähän hallintoon voida solmia normaaleja suhteita.
Kuitenkin on huomioitava, että Suomi hoitaa tälläkin hetkellä monia käytännön asioita ja muun muassa perhesuhteisiin ja opiskelijoihin liittyviä asioita. Poliittisia suhteita voidaan rakentaa mahdolliseen sodan jälkeiseen uuteen hallintoon aloittaen esimerkiksi ympäristökysymyksistä.
2. Valitettavasti ei, lisäksi tuen toimittamisessa on ollut viiveitä.
3. Tukikohdat ja niiden sijainti tulee päättää osana Naton yhteistä puolustussuunnittelua ja ydinaseiden kohdalla, vaikka niitä ei omalle maaperälle sijoitetakaan, niin Naton artikla viiden ennaltaehkäisevä vaikutus perustuu myös ydinpelotteeseen. Jos olemme valmiit ottamaan sen hyödyn vastaan, on vastavuoroista osallistua mm. harjoitteluun ja tarvittaessa kauttakuljetuksiin. Tämä edellyttää ydinvoimalainsäädännön muuttamista, mikä on edessä joka tapauksessa siviiliyhteiskunnan tarpeista lähtien muun muassa pienimodulististen ydinvoimaloiden takia.
4. Puolustusbudjetin tulee myös tulevaisuudessa olla vähintään kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta, kuten se on nyt muun muassa hävittäjähankintojen takia.
5. Kutsunnat tulee avata koko ikäluokalle ja rohkaista tyttöjä ja naisia suorittamaan vapaaehtoinen asepalvelus, mutta sen ei tarvitse olla pakollinen. Samoin tulisi mahdollistaa palvelus nykyistä laajemmalle joukolle palveluskelpoisuusluokkia.
6. En, on tärkeää, että demokraattisesti valittu presidentti toimii armeijan ylipäällikkönä.
7. Kaikki ansaitsevat kehut, sillä presidentinvaalikampanja on varsin vaativa laji.
Valitsijayhdistyksen ja vihreiden presidenttiehdokas, kansanedustaja Pekka Haavisto
1. Tällä hetkellä suhteet ovat aallonpohjassa Venäjän aloittaman hyökkäyssodan takia. Suomen suurlähetystö hoitaa pakollisia kahdenvälisiä asioita Moskovassa, korkean tason yhteyksille ei ole näköpiirissä tilaa. Ei ole mitään takeita, että Venäjän hallinto edes presidentti Putinin jälkeen muuttuisi.
Ei ole ikuista rauhaa, mutta ei ole ikuista sotaakaan. Kun Venäjä lopettaa hyökkäyssotansa Ukrainassa, rakennamme aivan uudelta pohjalta suhteemme Venäjään. Olemme Nato-maa, joka ei ole riippuvainen venäläisestä energiasta. Toiveajatteluun ei ole varaa.
2. Suomi on tukenut Ukrainaa huomattavasti jo ennen Venäjän hyökkäyssodan alkua, mutta helmikuun 2022 jälkeen tuki on noussut aivan uudelle tasolle, ollen nyt yli kaksi miljardia euroa. EU nousi avun koordinoinnissa ja määrässä Yhdysvaltain ohella erittäin merkittäväksi Ukrainan tukijaksi. Yhteinen rintama yllätti myös Venäjän presidentti Putinin. Nyt on erittäin tärkeää varmistaa tuen jatkaminen ja vahvistaminen. Tukeen kuuluu myös Ukrainan EU- ja Nato-tien tukeminen sekä jälleenrakennus.
3. Naton tukikohtia pohditaan Naton puolustussuunnittelun edetessä. On tärkeää miettiä kaikkia Nato-toimintoja tehokkuuden, tarkoituksenmukaisuuden ja puolustuskyvyn näkökulmasta.
Suomen ja Ruotsin jäsenyys Natossa vaatii myös Naton esikuntarakenteiden kehittämistä. Pohjoismaiden tulisi tulevaisuudessa olla saman esikuntarakenteen alla.
Liittokunnalla ei ole tarvetta liikutella ydinaseitaan niiden pysyvistä varastoista. Naton ydinaseharjoituksissa ei käytetä eikä siirretä ydinaseita. Suomeen ei uutena Naton jäsen- ja rajamaana tulla sijoittamaan ydinaseita.
4. Suomi on johdonmukaisesti pitänyt aina huolta omasta puolustuksestaan. Venäjän laaja hyökkäyssota Ukrainaan lisäsi tarvetta, ja heti sodan alkamisen jälkeen nostimme puolustusvoimien määrärahoja huomattavasti puolustushankintoihin ja muun muassa kertausharjoitusten lisäämiseen ja lisähenkilöstön palkkaamiseen.
Suomessa on konsensus siitä, että puolustusmäärärahojen tulee olla niin korkeat kuin on tarvetta. Puolustusvoimien oma arvio on tässä olennainen. Olemme puolustusinvestoinneissa Nato-maiden huippuluokkaa.
5. Nato-jäsenyys ei muuta asevelvollisuutta. Koko Nato-alueen turvallisuus on Suomen asia, mutta vastaisuudessakin päätehtävämme on puolustaa Suomea, ja sitä meiltä myös odotetaan pitkän ulkorajamme takia.
Nato-jäsenyys ei itsessään tuo juuri muutostarpeita myöskään varusmiesten koulutukseen. Olemme johdonmukaisesti kehittäneet toimintoja Nato-sopiviksi. Kansainvälinen toiminta varmasti lisääntyy entisestään.
Pitäisin hyvänä askeleena sitä, että yhteisten kutsuntojen kautta järjestettäisiin koko ikäluokalle koulutusjakso, jossa olisi esimerkiksi väestönsuojelu- ja ensiapukoulutusta. Tiedämme, miten suuri merkitys tällaisilla taidoilla on konflikteissa.
6. Sodan uhatessa Suomea presidentti olisi keskeinen neuvottelija etsittäessä tilanteeseen rauhanomaista ratkaisua. Rauhan säilyminen Suomessa ja Suomen rajoilla on presidentin ydintehtävä.
Presidentin toiminnassa keskeistä on vakaa ja tarkoin harkittu lähestymistapa kuhunkin esille nousevaan uhkaan. Kriisitilanteet ja uhat vaihtelevat ja kuhunkin tilanteeseen on etsittävä tehokkain mahdollinen ratkaisu.
Tilanteessa, jossa maa on jo sodassa, voidaan presidentin ja puolustusvoimien ylipäällikön tehtävät eriyttää tavalla, jota käytettiin menneissä sodissa.
7. Olli Rehn on vakaa, harkitseva ja syvällisesti asiat tunteva henkilö, jolla on myös pilkettä silmäkulmassa.
