Kutsunnat ja puolustus poliitikkojen keskustelunaiheina

Etenkin nuorisopoliitikot olivat eri mieltä asevelvollisuudesta Akavan, Upseeriliiton ja Päällystöliiton paneelissa. Kokeneemmat poliitikot liputtavat kansainvälisyyden puolesta.

Akavan, Upseeriliiton ja Päällystöliiton yhdessä järjestämässä seminaarissa 1. helmikuuta käsiteltiin sisäistä ja ulkoista turvallisuutta. Paikalla oli laajasti eri eduskuntapuolueiden edustajia niin nuorisojärjestöistä kuin kansanedustajistakin. Tilauksen avasi Päällystöliiton puheenjohtaja Jyrki Lukkarinen.

– On tärkeää, että puolustusselonteko sisällytetään myös ensi hallitusohjelmaan, Lukkarinen sanoi.

– Suurten hankintojen aikana tulee myös muistaa, että rauta ja suorituskyky eivät yksin riitä. Henkilökunnan ja toiminnan määrärahojen tulee myös olla riittävät, Lukkarinen muistutti.

Tilaisuuden alussa luennoi lyhyesti Maanpuolustuskorkeakoulun väitöskirjatutkija Elisa Norvanto, kun hän piti katsauksen maanpuolustuksen keskeisistä teemoista tällä hetkellä.

– Tänään käsiteltävä aihe on erittäin ajankohtainen, Euroopan parlamenttivaalien lähestyessä ja Suomen EU-puheenjohtajuuskauden alkaessa kesällä. Moni Euroopassa kokee EU:n kuitenkin etäiseksi ja yhteisen tahtotilan puuttuvan EU:sta, Norvanto pohti.

– EU:n puolustusyhteistyössä on kuitenkin tapahtunut enemmän viimeisen kolmen vuoden aikana kuin sitä edeltävien 16 vuoden aikana, Norvanto sanoi.

Raja sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden välillä on hämärtynyt, luennoi Elisa Norvanto tilaisuuden aluksi.

Nuorisojärjestöjen edustajien paneelin ydin pyrittiin pitämään etenkin asevelvollisuuden tulevaisuudesta 2020-luvulla, mutta keskustelu levisi herkästi myös aiheen ulkopuolelle muualle yhteiskuntaan. Puolustuspolitiikka on tärkeä aihe, ja sen tulee pysyä sellaisena jatkossakin, nuoret perustelivat. Kuitenkaan sotilaallisia uhkia ei nähdä ainoina tulevaisuuden huolenaiheina.

– Suomi on tällä hetkellä hyvin turvallinen maa. Meidän tulee pitää huoli, että se on sitä jatkossakin, aloitti keskustanuorten puheenjohtaja Suvi Mäkeläinen.

– Suurin pelko ei ole tällä hetkellä Venäjä vaan ilmastonmuutos. Nuoria huolettaa tällä hetkellä enemmän hybridiuhat kuin sotilaalliset uhat, perusteli puolestaan Peppi Seppälä vihreistä nuorista.

– On suurempiakin uhkia kuin totaalinen sota. Nuoret näkevät maan puolustamisen arvoiseksi, jos heidän ongelmiinsa reagoidaan, jatkoi puolestaan Tuomas Suikkanen vasemmistonuorista.

Kansalaispalveluksen esille ottaminen jakoi erityisesti mielipiteitä.

– On selkeää ja perusteltua, että maanpuolustusvelvollisuus on kirjattu perustuslakiin. Ja kun emme kuulu sotilasliittoon, on ainoa vaihtoehto suuri reservi. Ympäröivästä yhteiskunnasta tuleva paine muuttaa palvelusta tasa-arvoisemmaksi kuitenkin kasvaa jatkuvasti, kertoi puolestaan kokoomuksen nuorten liiton puheenjohtaja Henrik Vuornos.

– Mielestäni asevelvollisuus on harvinainen mahdollisuus, missä erilaiset nuoret pääsevät kohtaamaan toisensa. Se on hyvä asia etenkin nykyajan some-kuplia mietittäessä, puhui puolestaan sosialidemokraattisten nuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi.

– Olisi erikoista Suomen nykyisessä tilanteessa heikentää maanpuolustusta, Näkkäläjärvi jatkoi.

Vasemmistonuorten Suikkanen ja vihreiden nuorten Seppälä olivat paneelissa rankaisevaa asevelvollisuutta vastaan.

– Siitä rankaiseminen, että joku ei suorita asevelvollisuutta, tulisi kieltää. Kansalaispalvelukseen siirtyminen on oikea askel. Mutta tässä ajassa ei voida kollektiivisesti velvoittaa koko kansaa asepalvelukseen, Suikkanen sanoi.

– Valtio on ihmistä varten, ei toisinpäin. Ihmisiltä ei pitäisi vaatia, vaan tulisi pyrkiä sellaiseen järjestelmään, missä ihmiset tahtovat itse palvella valtiota, Seppälä komppasi.

Keskustanuorten Mäkeläinen esitteli paneelissa järjestönsä suunnitelman kutsunnoille.

– Kutsunnat tulisi muuttaa tulevaisuuskutsunnoiksi, missä ihmisten tulevaisuus maanpuolustus mukaan lukien käytäisiin kokonaan läpi. Se olisi viimeinen koppi nuorista koulujärjestelmän jälkeen, Mäkeläinen esitteli.

– Mielestäni yhteiskunta ei velvoita liikaa. Oppivelvollisuuden ikää voisi jopa nostaa kahdeksaantoista – tällä hetkellä kun 15 prosenttia nuorista ei suorita edes toisen asteen tutkintoa, Näkkäläjärvi puolestaan kertoi.

Nuorten paneeliin osallistuivat (vasemmalta) Henrik Vuornos, Mikkel Näkkäläjärvi, Suvi Mäkeläinen, Peppi Seppälä ja Tuomas Suikkanen.

Kokeneempien poliitikkojen paneelissa edustajat olivat enemmän samoilla linjoilla toistensa kanssa. Vahvaa kokemusta etenkin eduskunnan puolustusvaliokunnasta kerryttäneet poliitikot kokivat kansainvälisen yhteistyön yhdeksi Suomen parhaista vaihtoehdoista.

– Puolustusbudjetin aiemmasta laskusta on nyt päästy takaisin pyörittämään asioita minimitasolla. Nyt isoissa hankinnoissa tarvitaan yhä enemmän poliittista yksimielisyyttä, Mikko Savola (kesk.) muotoili.

– Suomella on puolustuksen perusmalli EU:n ja Nato-yhteistyön avulla. YK ei omaa sellaisia sepän pihtejä, millä se olisi turvallisuusasioissa relevantti, Ilkka Kanerva (kok.) kuvaili.

– Pienellä maalla on aina pienet resurssit. Kipukynnys venyy kansainvälisellä yhteistyöllä. Suomen tulee pitää kiinni kansainvälisistä sopimuksista ja olla aktiivinen maailmalla, puhui puolestaan Mika Kari (sd.).

Natosta keskusteltaessa kukaan panelisteista ei uskonut ensi vaalien tuovan suuria muutoksia.

– Uskon, että kevään vaaleista ei tule Nato-vaaleja, vaan Nato-kanta säilyy samanlaisena ensi hallituksessakin. Vihreät ei näe jäsenyyttä ajankohtaiseksi, Krista Mikkonen (vihr.) kertoi.

– On Ruotsin kannalta umpiperä, että hallitus ilmoitti, ettei hae Nato-jäsenyyttä. Se ei anna pelikortteja hallitukselle. Olisi myös Suomessa historiallisen luokan virhe heittää Nato-kortti pois, Kanerva neuvoi.

Akavaa paneelissa edusti järjestön puheenjohtaja Sture Fjäder. Hän kokosi paikoin yhteen muiden panelistien mietteitä.

– Turvallisuus jää helposti muiden vaaliteemojen alle, vaikka ilman puolustusta ei olisi esimerkiksi sote-kriisiä lainkaan. Rauhan aikana myös puolustusvoimien henkilöstön tulisi saada modernit työaikalainsäädännöt, Fjäder kertoi.

– Tulee myös pitää huolta, että Suomen suorituskyky on kunnossa. Jos se ei ole, niin joku sen kyllä huomaa, hän totesi.