Ritarikunnat myönsivät kunniamerkkejä maanpuolustuksen parissa ansioituneille
Puolustusvoimain lippujuhlan päivänä sadat palkitut saavat rintaansa kunniamerkin.
Vapaudenristin ritarikunnan, Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien suurmestari, tasavallan presidentti Sauli Niinistö on puolustusvoimain lippujuhlan päivänä 4.6. antanut kunniamerkkejä maanpuolustuksen parissa ansioituneille henkilöille. Kunniamerkkejä myönnetään tavallisesti kaksi kertaa vuodessa, puolustusvoimain lippujuhlan päivänä ja itsenäisyyspäivänä.
Korkein kunniamerkki, 1. luokan Vapaudenristi miekkoineen rintatähden kera, myönnettiin tällä kertaa Rajavartiolaitoksen päällikkö, kenraaliluutnantti Pasi Kostamovaaralle.
– Rajavartiomiehelle ja sotilaalle on erityisen suuri kunnia vastaanottaa Vapaudenristin ritarikunnan kunniamerkki. Ritarikunnan kunniakas ja arvostettu historia sekä toiminta sotiemme aikana takaa sen, että Vapaudenristin ritarikunnan kunniamerkin vastaanottaminen on sotilaallista maanpuolustustyötä tekevälle aivan erityinen ja mieleenpainuva hetki, hän toteaa.
– Minulle on suotu kunnia johtaa Rajavartiolaitosta. Olen hyvin ylpeä joukostani. Omistankin saamani kunniamerkin Rajavartiolaitoksen osaavalle ja tehtäviinsä omistautuneelle henkilöstölle, Kostamovaara lisää.
1. luokan Vapaudenristi miekkoineen myönnettiin Ilmavoimien esikuntapäällikkö, prikaatikenraali Timo Herraselle.
2. luokan Vapaudenristin miekkoineen sai eversti Jaro Kesänen.
Suomen Leijonan 1. luokan komentajamerkki myönnettiin Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö, kontra-amiraali Markku Hassiselle ja Puolustusvoimien tiedustelupäällikkö, kontra-amiraali Juha Vauhkoselle.
Kunniamerkkien keskinäinen järjestys ohjaa niiden käyttöä
Vuonna 1918 perustettu Vapaudenristin ritarikunta on kolmesta ritarikunnasta vanhin. Vapaudenristin kunniamerkkejä myönnetään kansalaisille muun muassa sotilaallisista ansioista, toiminnasta Puolustusvoimien ja maanpuolustuksen hyväksi, vapaaehtoisesta maanpuolustustyöstä ja veteraanityöstä, ansioista kansainvälisessä kriisinhallinnassa ja toiminnasta Suomen ulkoisen turvallisuusaseman vahvistamiseksi.
Vuona 1919 perustettu Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunta puolestaan myöntää kunniamerkkejä kansalaisille, jotka ovat ansioituneet isänmaan palveluksessa.
Ritarikunnista nuorin, Suomen Leijonan ritarikunta on perustettu vuonna 1942. Suomen Leijonan kunniamerkkejä myönnetään tunnustukseksi sekä sotilaallisista että siviiliansioista.
Kunniamerkkien yksityiskohdat paljastavat tietoja sekä kantajastaan että tilanteesta, jossa merkki on jaettu. Esimerkiksi vapaudenristissä nauha on keltainen, jos kunniamerkki jaetaan rauhan aikana. Sodan aikana jaettujen vapaudenristien nauha puolestaan on väriltään punainen.
Myös kunniamerkkien käyttöön liittyy tarkkoja sääntöjä. Ritarikuntien kunniamerkeillä on keskinäinen järjestys, joka kunniamerkkien kantajan tulee ottaa huomioon.
Suomalaiset kunniamerkit kiinnitetään aina ennen ulkomaisia. Mikäli henkilölle on myönnetty useampi Suomen Valkoisen Ruusun tai Suomen Leijonan ritarikunnan kunniamerkki, hän ei saa käyttää saman ritarikunnan alempaa kunniamerkkiä. Sama sääntö pätee myös Vapaudenristeihin, mikäli kyse on rauhan aikana myönnetyistä kunniamerkeistä. Sodan aikana myönnettyjä Vapaudenristejä kannetaan samanaikaisesti.
Poikkeuksen sääntöön tekevät Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien ansioristit ja mitalit sekä Suomen Leijonan Pro Finlandia -ristit ja -mitalit sekä Suomen Leijonan Pro Finlandia -mitali ja ritarimerkit miekkoineen ja solkineen. Niitä kannetaan yhdessä saman ritarikunnan korkeamman kunniamerkin kanssa.
Katso kaikki puolustusvoimain lippujuhlan päivänä ritarikuntien kunniamerkein palkitut:
Vapaudenristin ritarikunta
Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikunnat
Lähteet: ritarikunnat.fi ja vapaudenristinritarikunta.fi
