Kun syntyvät ikäluokat kutistuvat, maanpuolustus suuntautuu yhä enemmän naisille

Puolustusvoimat haluaa olla jatkossa entistä houkuttelevampi vaihtoehto naisille, kutsuntaikäisten miesten määrän ja syntyvyyden laskiessa.

Suomessa syntyvät ikäluokat kutistuvat. Viime vuonna syntyi ennakkotilastojen mukaan noin 43 300 lasta, mikä on lähes viisitoistatuhatta vähemmän kuin vuosikymmen sitten.

– Viimeksi Suomessa yhden vuoden aikana syntyneiden määrä oli pienempi vuonna 1836. Siis melkein 190 vuotta sitten, Tilastokeskuksen yliaktuaari Markus Rapo kertoo.

Syntyvyyden lasku on pitkäaikainen trendi, mutta erityisesti 2010-luvulla syntyneiden määrä on romahtanut. Syntyvyys on pudonnut Suomessa yli 30 prosenttia vuodesta 2010.

Vuoden 2023 lopussa Suomessa oli ennakkotiedon mukaan noin 1 022 000 alle 18-vuotiasta.

– Tilastokeskuksen viimeisimmässä, eli vuoden 2021 väestöennusteessa arvioitiin, että  vastaava määrä olisi vuoden 2040 lopussa jo alle 900 000. Siis noin 120 000 pienempi, Rapo päättelee.

Hän huomauttaa, että tällä hetkellä syntyvyys on matalammalla tasolla kuin mitä se oli vuoden 2021 ennustetta laadittaessa. Jos suunta jatkuu, alle 18-vuotiaita on vuonna 2040 aiemmin ennakoitua vähemmän.

Puolustusvoimat valmistautuu tulevaan

Maanpuolustuksen kannalta väestökehitys on yksi ratkaiseva tekijä, koska Suomen puolustus perustuu vain miespuolisten yleiseen asevelvollisuuteen. 

Pääesikunnan operatiivisen osaston everstiluutnantti Pasi Kallioniemi toteaa, että väestökehityksen trendien seuraaminen on välttämätöntä asevelvollisuuteen perustuvissa puolustusvoimissa.

Kallioniemi johtaa operatiivisen osaston asevelvollisuusalaa, joka vastaa muun muassa asevelvollisten palvelukseen määräämisestä. Osasto seuraa tiiviisti väestökehitystä ja valmistelee muun muassa puolustushaaroille vuosittaiset varusmiesten tavoitevahvuudet.

– Sektorimme työhön kuuluu myös määritellä, minkälaisia sodanajan joukkoja asevelvollisista muodostetaan ja millä aikataululla.

Kallioniemi vakuuttaa, että muutoksiin valmistaudutaan asianmukaisella suunnitelmallisuudella.
 
–  Asepalvelusiän täyttävät ikäluokat ovat kasvussa vuoteen 2028 asti, jonka jälkeen ikäluokat pienenevät huomattavasti.

Kymmenen vuoden päästä kutsuntoihin tulevia 17- ja 18-vuotiaita miehiä on noin kolmetuhatta vähemmän kuin nyt.

– Ei tämä aiheuta ylitsepääsemättömiä haasteita. Kyllä nämä seikat otetaan huomioon suunnittelussamme.

Suomen suureen reserviin pienenevät ikäluokat eivät vaikuta ratkaisevasti. 
Kaikki asepalveluksen suorittaneet mukaan laskien, reservissä on nyt noin 900 000 henkeä.

Muuttuvatko palvelusajat?

Vaikka varusmiesten määrä vääjäämättä pienentyy, Kallioniemi ei näe suoraa syytä muuttaa palvelusaikoja. Hän ei kuitenkaan sulje pois ajatusta.

Nykyisin 347 päivää kestävän palveluksen suorittaa noin 43 prosenttia varusmiehistä. Suurin piirtein yhtä moni suorittaa 165:n päivän palveluksen. Loput noin 14 prosenttia taas palvelee 255 päivää.

– Sotilaiden koulutuksen kannalta tavoitteet saavutetaan nyt käytössä olevilla palvelusajoilla. 

Keskusteluun niiden muuttamisesta Kallioniemi ei ole osallistunut ja asia kuuluu ensisijaisesti Pääesikunnan koulutuspuolelle.

Tärkeintä Puolustusvoimille on, että koulutettavat joukot vastaavat maanpuolustuksen tarpeita. Tarpeet perustuvat koulutettaville joukoille asetettuihin suorituskykyvaatimuksiin ja tavoitetasoihin.

Reservin ikärajat huomiossa

Julkisessa keskustelussa on noussut esiin ajatus reservin yläikärajan nostamisesta.

– Ajatus perustuu yli 60-vuotiaiden oletettavasti parantuneeseen toimintakykyyn, Kallioniemi pohtii.

Suomalaisten elinajanodote on noussut vuosien saatossa. Ihmiset elävät nykyään keskimäärin pidempään ja terveemmin. Senioreiden osuus väestöstä lisääntyy merkittävästi.

– On havaittu, että kun nykyistä reservin yläikärajaa aikanaan määriteltiin, miesten elinajanodote oli merkittävästi nykyistä lyhyempi.

Maanpuolustuksen kannalta olisi perusteltua ajatella, että osaavat ja kykenevät reserviläiset pysyisivät kauemmin Puolustusvoimien käytettävissä. 

Tällä hetkellä upseerit ja aliupseerit ovat reservissä 60-vuotiaaksi asti. Miehistö siirtyy varareserviin jo 50-vuotiaana.

– Painotan, että muutoksiin johtavia päätöksiä ei ole tietääkseni toistaiseksi tehty, mutta keskustelujahan tästä on käyty, Kallioniemi sanoo.

Palvelukseen toivotaan kaikkia

Kallioniemi ei ole tietoinen, että naisten yleinen asevelvollisuus olisi tällä hetkellä suunnitelmissa.

 – Mitään vaihtoehtoa ei tule täysin sulkea pois. Tavoitteenamme on toki kasvattaa vapaaehtoisesti asepalvelukseen hakeutuvien naisten määrää, Kallioniemi kertoo.

Puolustusvoimat on pyrkinyt viime vuosina tekemään asepalveluksesta houkuttelevan kaikille. 

– Kutsuntajärjestelmän kehittämiseen liittyen puolustusministeriön asettama työryhmä julkaisi raportin tammikuussa. Siinä esitettiin miesten kutsuntojen ja naisten valintatilaisuuksien yhdistämistä.

Työryhmän esitys tilaisuuksien yhdistämisestä on käsketty pilotoitavaksi Uudellamaalla, Hämeessä ja Lapissa tämän vuoden syksyllä.

Kutsuntajärjestelmän kehittämishanke sisältää muitakin uudistuksia.

Mikäli työryhmän esitys menee läpi, koko ikäluokalle järjestetään tulevaisuudessa yleistä tietoa tarjoava maanpuolustuspäivä ja terveystarkastus. Ne olisivat miehille ja naisille yhteiset.

Tilaisuudet on tarkoitus järjestää toisen asteen opintojen aikana ennen kuin nuoret  osallistuvat kutsuntoihin tai valintatilaisuuksiin.

– Henkilökohtaisesti suurimmat odotukseni Puolustusvoimien näkökulmasta ovat tuossa maanpuolustuspäivässä. Siellä puhuttaisiin maanpuolustukseen ja palvelukseen liittyvistä asioista, Kallioniemi selventää.

Hän toivoo, että maanpuolustuspäivä herättäisi nuorissa kiinnostusta maanpuolustusta kohtaan.

– Sen yksi päätavoitteista onkin maanpuolustustietämyksen kasvattaminen ja palveluskiinnostuksen herättäminen. Uskon, että se olisi lisäksi hyvä rekrytoinnin paikka naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen liittyen.