Kukaan ei kritisoi kahta prosenttia ja Puolustusvoimien omalle arviolle annetaan puolustusmäärärahojen suuruudessa merkittävää painoarvoa

Presidenttiehdokkaat sitoutuvat puolustusmenojen pitämiseen pitkällä aikavälillä kahdessa prosentissa bruttokansantuotteesta.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan sai puolustusmenot merkittävään kasvuun Euroopassa. Suomessa erityisesti puolustusmateriaalihankintojen menot kasvoivat voimakkaasti ja määrärahojen taso pysyy korkeana myös tänä vuonna. Kuluvalle vuodelle ennustetusta bruttokansantuotteesta puolustusmenojen osuus on 2,3 prosenttia, joka ylittää Naton asettaman kahden prosentin tavoitteen.

Suomelle valitaan uusi presidentti tammikuussa. Koska Tasavallan presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhdessä valtioneuvoston kanssa, Ruotuväki esitti presidenttiehdokkaille kuusi kysymystä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta.

Näin ehdokkaat vastasivat kysymykseen koskien Puolustusvoimien määrärahojen nykytasoa ja tulevaisuutta.

Valitsijayhdistyksen presidenttiehdokas, Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola ehdottaa hyvin merkittävää puolustusmäärärahojen nostoa.

– Puolustusmäärärahojen pitäisi olla kolmosella alkava prosentti bruttokansantuotteesta, Aaltola ehdottaa.

Hän lisää, että panostus olisi tehtävä pitkällä aikavälillä taloudellisesti haastavana aikana. 

– Halvin sota on kuitenkin viime kädessä se, jota ei koskaan käydä. Tässä ajassa puolustukseen satsaaminen on parasta rauhantyötä, Aaltola sanoo.

Valitsijayhdistyksen ja keskustan presidenttiehdokas, virkavapaalla oleva Suomen pankin pääjohtaja Olli Rehn pitää puolustusmenojen kahta prosenttia bruttokansantuotteesta minimivaatimuksena.

– Puolustusbudjetin riittävästä tasosta on linjattava vuonna 2024 annettavassa puolustusselonteossa. Suomen kansallisen puolustuskyvyn varmistamiseen pitää aina olla riittävät määrärahat, Rehn vaatii.

Liike Nytin puheenjohtaja ja presidenttiehdokas, kansanedustaja Harry Harkimo pitää tärkeänä Puolustusvoimien arviota tarvittavasta resursseista.

– Yli 2 prosenttia bruttokansantuotteesta on minimivaatimus, mutta Puolustusvoimien pitää arvioida, onko kyseinen taso riittävä, Harkimo pohtii. 

Kahden prosentin kerho

Sosiaalidemokraattien presidenttiehdokas, komissaari Jutta Urpilainen huomauttaa, että Naton jäsenenä Suomen tulee sitoutua käyttämään puolustukseen 2 prosenttia bruttokansantuotteesta. 

– Puolustusvoimille on kohdennettu hyvin tarpeellista lisärahoitusta, ja tarpeita on tulevinakin vuosina. Materiaalisen valmiuden ohella tärkeä kysymys Puolustusvoimien suorituskyvylle on riittävä ja osaava henkilöstö. Erityisesti Nato-jäsenyys sekä tuleva kutsuntojen laajentaminen aiheuttavat lisähenkilöstötarpeita, Urpilainen sanoo.

Myös kokoomuksen presidenttiehdokas, professori Alexander Stubb on halukas pitämään kiinni Naton tavoitteesta.

– Naton jäsenenä Suomi sitoutuu Naton tavoitteeseen, eli siihen, että puolustusmenojen osuus on vähintään kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta, Stubb toteaa.

Kristillisdemokraattien presidenttiehdokas, ministeri Sari Essayah sitoutuu Naton tavoitteeseen puolustusmenoista. Puolustusvoimien investointi asevalmistaja Lockheed Martinin F-35A -monitoimihävittäjiin nostaa puolustusmenot yli kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta usean vuoden ajaksi.

– Puolustusbudjetin tulee myös tulevaisuudessa olla vähintään 2 prosenttia bruttokansantuotteesta, kuten se on nyt muun muassa hävittäjähankintojen takia, Essayah huomauttaa.

Perussuomalaisten presidenttiehdokas, eduskunnan puhemies Jussi Halla-Aho nostaa esille tulevaisuudessa siintävät investoinnit Maavoimiin. Suomen panssarivaunukaluston päivittäminen olisi yksi Maavoimien suurimmista investointitarpeista.

– Suomi on sitoutunut käyttämään puolustusmenoihin vähintään 2 prosenttia bruttokansantuotteesta. Maavoimien välttämättömät investoinnit ja esimerkiksi ammusvarastojen täyttäminen voivat edellyttää vuosikohtaisesti vähimmäistason ylittämistäkin, Halla-Aho sanoo. 

Tilannekuva määrittää puolustusmenojen tason

Valitsijayhdistyksen ja vihreiden presidenttiehdokas, kansanedustaja Pekka Haavisto ottaisi huomioon Puolustusvoimien arvion puolustusmenojen tarpeellisesta tasosta. 

– Suomessa on konsensus siitä, että puolustusmäärärahojen tulee olla niin korkeat kuin on tarvetta. Puolustusvoimien oma arvio on tässä olennainen. Olemme puolustusinvestoinneissa Nato-maiden huippuluokkaa, Haavisto arvioi. 

Vasemmistoliiton puheenjohtaja ja presidenttiehdokas, kansanedustaja Li Andersson on tyytyväinen puolustusmäärärahojen nykytasoon.

– Suomen ja Euroopan muuttuneen turvallisuustilanteen takia puolustusmäärärahat on pysyvien menojen osalta syytä pitää nykytasolla ja saattaa sovitut hankinnat maaliin, Andersson sanoo. 

Hän lisää, että puolustusmenot voisivat olla väliaikaisesti alle kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta. 

– Jatkossa menojen on vastattava todelliseen maanpuolustuksen tarpeeseen bruttokansantuotteen kehityksestä riippumatta, jolloin menot voivat olla tarpeen mukaan joko yli tai alle 2 prosenttia bruttokansantuotteesta, Andersson ehdottaa.

Presidentinvaalin ensimmäinen kierroksen ennakoäänestys järjestetään 17.–23. tammikuuta. Varsinaisen vaalipäivän äänestys järjestetään sunnuntaina 28. tammikuuta.

Jos yksikään ensimmäisen kierroksen ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista äänistä, niin sunnuntaina 11. helmikuuta toimitetaan presidentinvaalin toinen äänestyskierros.